TUKIHAKUKOULUTUS 2014

1. TUKIHAKUKOULUTUS 2014 Jalasjärvi, Kurikka 26.3., 2.4., 3.4.2014 Pirjo Tammela

2. Tukihaun viimeinen palautuspäivä keskiviikko 30.4.2014 • Sähköinen haku aukeaa 9.4? • Kylvöalamuutokset ma 16.6. mennessä.

3. Tilatuki • Tasaosa • Muutokset rahamäärissä • B-C1-alue 194,00 €/ha • Lisäosa • Pienentynyt 35 % täydestä Muista!! • Vuokrasopimuksia ja peltokauppoja tehdessä, muista tukioikeuden siirrot • Tukioikeuden siirtopaperit palautettava maaseututoimistoon 16.6. mennessä. • Raivioiden tulee olla viljelykelpoisia 1.1., jotta ne voidaan ilmoittaa tukihakuvuonna tilatukiominaisuudeltaan pelloksi. • Epäselvyyksien välttämiseksi vuokrasopimukset on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. • Suullisen vuokrasopimuksen voi tehdä enintään kahdeksi vuodeksi.

4. Tilatuki jatkuu • Varannosta haku päättyy 30.4.2013 • Hakulomake 289 • Hakuperusteita: • Uusi viljelijä (ostanut/vuokrannut 2006 tukihakemuksessa ilmoitettua peltoa, jonka perusteella hallinnan luovuttajalle ei ole vahvistettu tukioikeuksia. Tai muulla tavoin kuin ostamalla/vuokraamalla: 1. saanut perintönä/lahjana 2.pelto palautunut maanomistajalle • Tilusjärjestelyt • LUEL- ja LUTU- sitoumusten alat • Ympäristötuen 20-vuotiset erityisympäristötukisopimukset • Ylivoimainen este ja poikkeuksellinen olosuhde • Hallinnolliset määräykset ja tuomioistuimen päätökset

5. Ota huomioon jo tänä vuonna:Tilatuki 2015 • Vanhat tukioikeudet, joita ei käytetä vuonna 2015, mitätöidään • Todennäköisesti hallintapäivän 15.6.2015 tilanteen mukaan • Ne tukioikeudet, joita vastaavia peltohehtaareita itsellä ei ole, kannattaa myydä tämän vuoden aikana • Varantoon siirretään se määrä tukioikeuksia, joka on jäänyt kahtena peräkkäisenä vuonna käyttämättä (2013-2014), ensisijaisesti alempiarvoisia tukioikeuksia • Perustukioikeuksia ei voi nykytavoin ”kierrättää”

6. Ota huomioon jo tänä vuonna:Tilatuki 2015 • Tukioikeuksien omistus ja hallinta säilyvät • Omistuksen ja hallinnan siirtoja voi tehdä jatkossakin, mutta vastaanottajan on oltava aktiiviviljelijä • Jos tukioikeuksien omistajuus ja hallinta ovat vuokralaisella ja tukioikeuksien omistajuus halutaan siirtää maanomistajalle, omistuksen siirron pitää alkaa viimeistään 31.12.2014.  tästä syystä myös ilmoittamiseen voidaan ”antaa lisäaikaa”

7. Ota huomioon jo tänä vuonna:Tilatuki 2015 • Maanomistajille voi siirtää tukioikeuksia omistukseen vielä vuonna 2014, mutta ei enää 2015 lähtien • Kaikkien tukioikeuksien omistajien allekirjoitukset tarvitaan edelleen lomakkeille 103A ja 103B, sillä ensisijaiselle viljelijälle lomakkeella 455 annettu valtuutus ei koske tukioikeuslomakkeita

8. Tukioikeuksien omistuksen siirto maanomistajalle käytännössä • Kun tukioikeuksien omistus halutaan siirtää  maanomistajalle, joka ei ole viljelijä, vuokrasopimus on katkaistava, esimerkiksi vuokrasopimus päätetään 31.10. ja uusi vuokrasopimus alkaa 1.11. • Vuokralainen siirtää tukioikeuksien omistuksen maanomistajalle esimerkkitapauksessa 31.10. tai 1.11. • Jos vuokrasopimus jatkuu saman vuokralaisen kanssa, hallinta jää vuokralaiselle (luovuttajalle) ja lomakkeelle 103B(B-puoli) määritetään hallinnansiirron viimeinen tukivuosi.

9. Tukioikeuksien omistuksen siirto maanomistajalle käytännössä • LUEL-LUTU -vuokrasopimukset eivät kestä vuokrasopimuksen katkaisemista edes yön yli – eläke katkeaa. MELAN UUSI TULKINTA: yön yli tekninen vuokrasopimuksen katkeaminen ei vaikuta!!! • Jos vuokrasopimus tehdään uuden vuokralaisen kanssa, tehdään täysin uusi hallinnansiirto lomakkeella 103B (A-puoli) • Sekä omistuksen- että hallinnansiirroissa vastaanottajan on oltava viljelijä. Edes omistusta ei voi siirtää sellaiselle maanomistajalle, jolla ei ole siirtohetkellä peltoa hallinnassaan. • Tukioikeuksien omituksen siirto on mahdollista myös vuokralaiselta uudelle vuokralaiselle, jos osapuolet näin sopivat.

10. LFA- ja Ympäristötukisitoumukset 2014 • Voimassa olevat sitoumukset jatkuvat tämän vuoden • Päättyviä sitoumuksia voi jatkaa vuodella • Jos sitoumus päättyy 30.4.2014 => sitoumukselle haetaan yhden vuoden jatko • Myös yli 65-v. voi jatkaa päättyvää sitoumusta • Sitoumukset voidaan jakaa (avioero, yhtymän tai yhtiön purkautuminen, perinnönjako tai SPV useammalle) • Tällä hetkellä ei valtuuksia uusien sitoumuksien antamiseen v. 2014 (talousarviossa ei valtuuksia) • Sitoumuksiin on mahdollista liittää tukikelvottomia aloja vain • yli 65-vuotiaalta tulevia lohkoja sekä • tilusjärjestelyn kautta tulevia lohkoja

11. Yli 65 v viljelijältä hallintaan tulleet • Tukikelpoiseksi hyväksytään pelto, joka on siirtynyt sitoumuksen antavalle viljelijälle toiselta viljelijältä: 1)joka ei ole sitoutunut kyseiseen tukeen; 2) joka tai jonka puoliso on yli 65-vuotias; yhtymissä ym. kaikki yli 65-vuotiaita; 3) joka on harjoittanut hallinnassaan olevalla maatilalla maa- tai puutarhataloutta; (kotitarveviljely ei ole sitä) 4) joka on itse viljellyt siirtyvää peltoalaa hallinnansiirtoa edeltävänä kasvukautena (vähintään niittämällä) 5) jolta siirtyvät peltoalat ovat yhteensä enemmän kuin kaksi hehtaaria; 6) jonka kanssa mahdollisesti tehtävä vuokrasopimus siirtyvistä peltoaloista kattaa vähintään koko sitoumusajan. • Jos kuolinpesä luovuttaa pellon vuoden kuluessa yli 65 v. kuolemasta, pelto voidaan katsoa yli 65 v:lta tulleeksi

12. Tilusjärjestelyssä tulleet lohkot • Tukikelpoiseksi voidaan hyväksyä tukikelvoton peltoala, joka on tullut viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, • uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja • tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti. • Näitä viljelijän hallintaan tulleita tukikelvottomia peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoisiksi ja tätä kautta sitoumukseen vain, jos viljelijän hallinnasta on lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan poistunut tukikelpoisia peltoaloja. • Mitä edellä säädetään omistajasta, sovelletaan myös vuokramieheen, jos vuokra-alue on kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty toiseen paikkaan.

13. Lohkon tukikelpoisuuden vaihto • Ympäristötuen ja LFA tukikelpoisuuden vaihtoa voi hakea tukikelpoisen ja tukikelvottoman peltoalan välillä • vaihdettava tukikelpoinen ala on ilmoitettu peruslohkona edeltävänä vuonna • Peruslohkoa ei siis saa nyt pilkkoa vaihtamista varten (jako pitäisi tehdä edellisenä vuonna) • tukikelpoisuus vaihdetaan pois koko peruslohkolta. • Yhdeltä isolta voi vaihtaa useammalle pienelle • Vaihdettavat lohkot on pitänyt ilmoittaa tukihakemuksessa (ei välttämättä vaihtajan) vaihtamista edeltävänä tukivuonna • Viime tukihaun jälkeen raivatulle lohkolle ei voi vaihtaa • viime vuonna ilmoitetun tukikelvottoman voi jakaa vaihtoa varten

14. Lohkon tukikelpoisuuden vaihto • Tukikelpoisuutta saa vaihtaa vain omistuksessa olevien lohkojen välillä • Tukikelpoisuuden saa vaihtaa vain pysyvästi • Ei voi vaihtaa myöhemmin takaisin • vaihdettava peltoala on oltava tilakohtaisesti vähintään yksi hehtaari • Voidaan vaihtaa useammalta, jos yhteensä yksi hehtaari • ympäristötukea ei saa vaihtaa C-alueelta A tai B-alueen lohkolle ja Lfa-tukea ei saa vaihtaa korkeamman tukialueen lohkolle • ei saa vaihtaa peruslohkolta, jota koskee voimassa oleva erityistukisopimus lukuun ottamatta lietelannan sijoittamissopimusta. • Tukikelpoisuutta ei saa vaihtaa, jos vaihto johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen.

15. Lisätoimenpiteiden muuttaminen jatko- sitoumuksen yhteydessä • Viljelijä voi vaihtaa lisätoimenpiteen toiseen lisätoimenpiteeseen tai luopua kokonaan yhdestä tai useammasta seuraavista lisätoimenpiteistä: • tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö (koko maa) • lannan levitys kasvukaudella (koko maa) • C- tukialueella ”laajaperäinen nurmituotanto” on mahdollista valita jatkositoumuksen yhteydessä • Lisätoimenpiteiden määrä ei voi lisääntyä alkuperäiseen sitoumukseen verrattuna • Lisätoimenpidettä muutettaessa on tarkistettava valintarajoitteet sitoumusehdoista • Mikä on tilatyyppi (kotieläin/kasvinviljelytila/puutarhatila) • Toisensa poissulkevat lisätoimenpiteet • Tilan mahdolliset erityisympäristötukisopimukset ja lisätoimenpiderajoitteet

16. Lisätoimenpiteet C-alueella • Vähennetty lannoitus 10€/ha • typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 23€/ha • Ravinnetaseet 18€/ha • lannan levitys kasvukaudella 27€/ha • peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 11€/ha • laajaperäinen nurmituotanto 49 €/ha • Puutarha-alojen lisätoimenpiteitä ovat: • typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla 90€/ha • katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla 256€/ha • tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö 144€/ha

17. Muistettavaa ympäristötuen osalta 2014 • Pientareet ja suojakaistat • Viljavuustutkimus • Viljelysuunnitelma ja lohkokirjanpito • Kasvinsuojelu • ”Ajokortti ja rekisteriote” • Lisätoimenpiteiden ehdot • Luonnonhoitopeltojen ehdot

18. Pientareet ja suojakaistat • Valtaojan varrella vähintään 1 m piennar • Valtaojaa suurempien vesiuomien ja vesialueiden varsilla vähintään keskimäärin 3 m suojakaista • Pientareen ja suojakaistatarpeen voi tarkistaa • Digikartasta • Vipu-palvelun karttatasoista • 1. taso Valtaojat ja vesistöt • Sama tieto kuin viljelijän digikartalla • 2. Pohjavesi ja 3. Natura-alueet • 4. Uomaverkosto • Uuden vesilain mukaiset vesistöt

19. Pientareen ja suojakaistat hoito • Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä • Sadon saa korjata • Ei saa lannoittaa eikä käyttää kasvinsuojeluaineita • Pesäkekäsittely sallittu => ilmoitus kuntaan • Pesäkekäsittelyn jälkeen kylvettävä uusi nurmikasvusto saman kasvukauden aikana • Hukkakaura torjutaan torjuntasuunnitelman mukaisesti • Suojakaista suositellaan niitettävän kerran kasvukaudessa • Jos uhkaa vesakoitua niin niitettävä sekä piennar että suojakaista

20. Viljavuustutkimus • 5- vuoden välein • Näyte jokaista yli 0,5 ha peruslohkosta. Jos peruslohkon koko yli 5 ha niin yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohden • Alle 0,5 ha lohkoista yksi näyte jokaista alkavaa 2 hehtaaria kohden • Näytettä ei tarvitse ottaa viljelemättömistä ja hoidetuista viljelemättömistä pelloista silloin kun niitä ei lannoiteta • Näytteet otetaan viljelemättömistä pelloista ja viljelijän hallintaan tulleista pelloista sen kasvukauden aikana kun viljely aloitetaan • KAIKKIA VANHOJA EHTOJA NOUDATETAAN ENSI KEVÄÄSEEN SAAKKA

21. Viherlannoitusnurmi • Osana tilan viljelykiertoa • Viherlannoitusnurmena voidaan ilmoittaa viherlannoitusta varten perustettava tai edellisenä vuonna suojaviljaan perustettu nurmilohko • Viherlannoitusnurmien perustamiseen käytetyn siemenseoksen painosta on vähintään 20 prosenttia oltava typensitojakasvin siemeniä. • Käytetty siemenmäärä ilmoitetaan 102B lisätiedoissa • Viherlannoitusalana voidaan ilmoittaa myös öljyretikka- ja valkosinappialat. Tällöin siemenseoksen ei tarvitsen sisältää typensitojakasveja. • Sadon voi jättää viherlannoitusvuonna korjaamatta ja hyödyntää viherlannoitusnurmen jälkeen kylvettävän viljelykasvin lannoitteena • Viherlannoitusnurmeksi ilmoitetulta lohkolta voi myös korjata sadon.

22. Viherlannoitusnurmi • Viherlannoitusnurmeksi vuosittaisella tukihakemuksella ilmoitettavien kasvulohkojen pinta-ala voi olla enintään 50 % tukikelpoisesta pinta-alasta • Luonnonmukaisen sopimuksen omaavalla tilalla viherlannoitusnurmen ja hoidetun viljelemättömän pellon yhteispinta-ala korkeintaan 50% sopimusalasta • Saman alan voi ilmoittaa tukihakemuksessa viherlannoitusnurmeksi korkeintaan kahtena peräkkäisenä vuonna. • Kasvusto voidaan päättää sekä kemiallisesti että muokkaamalla (luomutuotannossa vain muokkaamalla) • Viherlannoituskauden jälkeen lohkoa ei voi ilmoittaa minkään hoidetun viljelemättömän peltoalan tyypiksi, tilapäisesti viljelemättömäksi eikä viljelemättömäksi alaksi.

23. YMPÄRISTÖTUKI (15% asti) Luonnonhoitopellot Monivuotinen nurmi (väh 2v) Niittykasvit (väh 2v) Riistakasvit Maisemakasvit HOITO YMPÄRISTÖTUEN MUKAAN EI YMPÄRISTÖTUKEA Kesannot Viherkesanto Sänkikesanto Avokesanto (perusteet) HOITO TÄYD. EHTOJEN MUKAAN Hoidettu viljelemätön peltoTilatuki, lfa (50 % asti)

24. Luonnonhoitopellot • Luonnonhoitopellot jaetaan kahteen päätyyppiin • Monivuotisia nurmipeltoja (2 v) • 170 €/ha • Monimuotoisuuspeltoja • Riista- , (1v) • Maisema- tai (1v) • Niittykasveilla kylvettyjä pellot (2v) • 300 €/ha • Tukea maksetaan enintään 15 prosentille tukikelpoisesta alasta • 15 % ylittävä osa katsotaan viherkesannoksi, hoito myös viherkesantosääntöjen mukaan • Luonnonhoitopelloille noudatetaan luonnonhoitopelloille säädettyjä hoitovaatimuksia.

25. Luonnonhoitopellot • Ympäristötuki voidaan maksaa luonnonhoitopelloille vain perusympäristötukeen sitoutuneille tiloille ja ympäristötukikelpoisille lohkoille • Vuodesta 2009 alkaen tehtyjen ympäristötuen sitoumusten osalta luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa vain, jos viljelijä on antanut LHP-sitoumuksen. Tällöin hänen on ilmoitettava tukikelpoisesta peltoalasta vuosittain vähintään 5 prosenttia kuitenkin vähintään 0,5 ha on luonnonhoitopeltona. • Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta muulle erityistukisopimusalalle kuin luonnonmukaisessa tuotannossa tai luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa olevalle peltoalalle. • Luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa lohkoille joille on tehty lietelannan sijoittaminen peltoon erityistukisopimus, jos sopimuksen maksua ei haeta ko. lohkon osalta

28. LHP niityn kasvit • Niittykasvien siemenseoksessa on oltava • joko nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan siemeniä sekä • vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siemeniä. • Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi. • Apila ei enää hyväksyttävä niittykasvi 2010 ja sen jälkeen perutetuissa kasvustoissa • Lisäksi seoksessa voi olla yksivuotistenkasvien kuten ruisvirnan tai hunajakukan siemeniä.

29. LHP maisemakasvien seos • Maisemakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: • auringonkukka, hunajakukka, sinimailanen, persianapila, keltalupiini, ruisvirna, ruiskaunokki, malva, kehäkukka sekä valko- ja keltamesikkä. • Maisemakasviseoksessa voi olla myös nurmi- ja heinäkasvien siemeniä, mutta niiden osuus saa olla enintään 30 % siemenseoksen painosta.

30. LHP riistakasvit • Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kahden seuraavan kasvin siemeniä: • viljat, • tattari, • auringonkukka • öljypellava, • herne, • rypsi, rapsi tai sinappi, • rehukaali, rehurapsi, • öljyretikka, • rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), • heinäkasvit ja apilat • Jos heinäkasvia/apilaa, niin lisäksi aina joku muu edellä mainittu yksivuotinen kasvi • Voidaan kylvää kaistoina • Ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Liikennetiheys yli 3000 autoa/vrk. (Google ”liikennemääräkartta”)

31. Luonnonhoitopeltojen ilmoittaminen • Vuonna 2013 ensimmäistä kertaa ilmoitetut ja ympäristötukea saaneet monivuotisen nurmipellot ja niittykasvit ilmoitettava samoiksi luonnonhoitopelto-tyypeiksi v. 2014 • Kahden vuoden säilyttämisvelvoite • Nurmipellot ja niittykasvilohkot joilla jo kahden vuoden säilyttämisvelvoite täyttyy, voidaan ottaa muuhun käyttöön. • Voi ilmoittaa myös kolmanneksi/neljänneksi…. vuodeksi em. kasvilla => ei aiheuta uutta kahden vuoden vaatimusta • Riista ja maisemakasveja voidaan viljellä samalla lohkolla yksi tai useampi kasvukausi peräkkäin.

32. Hallinnan muutokset: • Jos viljelijä saa hallintaan sellaisia lohkoja jotka toinen on ilmoittanut luonnonhoitopelloksi, ei lohkon uuden haltijan tarvitse noudattaa lohkolla luonnonhoitopeltojen ehtoja • Kahden vuoden säilyttämisvelvoitteen katkeaa nurmipelloilla ja niittykasveilla • Jos uusi haltija ilmoittaa edelleen monivuotisen nurmipellon tai niittykasvin kahden vuoden säilyttämisvelvoitteen laskemista ei tarvitse aloittaa alusta

33. Kesannot Viherkesannot Perustettava 30.6 mennessä Lannoittaminen sallittu monivuotisen viherkesannon perustamisen yhteydessä ja kylvettäessä syyskylvöisiä kasveja I- ja II-luokan pohjavesialueella viherkesannolla typensitojakasveja enintään 20 % Voivat olla yksi- tai monivuotisia Rikkakasvien leviäminen estettävä Niitto 31.8 mennessä vuosittain. Niitossa huomioitava linnut ja nisäkkäät Päättäminen mekaanisesti tai kemiallisesti 1.9 alkaen tai aiemminkin kylvettäessä syyskasveja Taloudellinen hyödyntäminen sallittua Ympäristötuki kelvottoman lohkon riistapelto ilm. viherkesantona

34. Sänkikesanto • Edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien tai siemenmausteiden muokkaamaton sänki • Rajoitus; Sänkikesantoa voi ilmoittaa I ja II luokan pohjavesialueilla vain erityisistä syistä (torjutaan vaikeita rikkakasveja, lyhytaikaiset kunnostustoimenpiteet) • Niitto tarvittaessa 31.8 mennessä • Huomioidaan rikkakasvien torjunnan onnistuminen • Voidaan ruiskuttaa ja tehdä pellon kunnostus-toimenpiteitä • Avokesanto on mahdollinen vain erityisistä syistä − kun torjutaan vaikeita rikkakasveja − lyhytaikaisen kunnostustoimen yhteydessä sen vaatimassa laajuudessa (salaojitus, ojien kaivuu ja perkaus, kalkitus) − Ensikertaa viljelyyn otettava lohko ei voi olla avokesantoa - Tarvittaessa niitettävä 31.8 mennessä KASVIPEITTEISYYDESTÄ POIKETTAESSA LAITA PERUSTEET LOHKOKORTILLE.

35. Yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot pitää merkitä paperikartalle • Viljelijöiden yhteiskäyttölohkojen kasvulohkot merkitään paperikartalle, muita kasvulohkoja ei merkitä • Sähköisesti tukea hakevat toimittavat myös paperikartan yhteiskäyttölohkoista • Merkitään peruslohkokorjausten periaatteella paperikartalle • Kartta toimitetaan tukihaun loppuun mennessä kuntaan, viimeistään 16.6. • Kasvulohkoja ei digitoida • Liitekartat skannataan kunnassa sähköiseen arkistoon • Vuonna 2015 kaikki kasvulohkot merkitään kartalle (sähköisessä ja paperihaussa)

36. Erityistuet • Uusia sopimuksia vain luomuun! • Keväällä päättyviä sitoumuksia voi jatkaa vuodella (2007-2009 sitoutuneet), yli 65-v. voi jatkaa myös sopimuksia • Sitoumusta jatkettaessa tiettyjen lisätoimenpiteiden muutosmahdollisuudet lomake 438 • Tukikelvottomia aloja sitoumukseen vain yli 65-vuotiaalta sitoutumattomalta viljelijältä ja tilusjärjestelyn kautta • lomake Lnro 217 • Viljelijä palauttaa lomakkeen Ely-keskukseen viimeistään 30.4.2014 • Jos omia sopimuslohkoja poistuu hallinnasta, niin se on vähenemistä! Sopimuksen purkamisen ”raja” 20%. • Sopimusta jatketaan vain niillä lohkoilla jotka olleet sopimuksessa, ei uusia lohkoja mukaan.

37. Jos ei saa jatkettua nyt päättyvää alkuperäisen sopimuskauden mittaista vuokrasopimusta. Ei tuen palauttamisia! • Sopimuksen osan jatkaminen, sopimus minimiala täyttyy • Jos muusta syystä ala vähenee, älä hae jatkoa!(20%) • Vuokrasopimukset jatkosopimuksessa (hallinta 30.4.2015 asti) • Suullinen sopimus käy • Jatkohakemukseen ei tarvitse liittää vuokrasopimusta vaan annetaan vakuutus lomakkeen alaosassa (rasti) • Luomusopimusta jatkettaessa toimitetaan päivitetty viljelykiertosuunnitelma v. 2014 osalta • Jatkettava luomusopimus voidaan korvata uudella 5-vuotisella sopimuksella, jos lisäalaa tulee yli 2 ha. Haku lomakkeilla 215K tai 215E. (217 lomakkeen lisäksi) Vaatii peltojen 5v hallinnan!

38. LFA:n lisäosan kotieläintila 2014 • Vuoden 2013 eläinmäärien eläinyksiköistä ja vuoden 2014 lfa-pinta-alasta laskettu eläintiheys • vähintään 0,4 ey/ha tai • vähintään 0,2 ey/ha ja samalla vähintään 10 ey (ollut jatkuvasti tuotantoa v. 2013) • eläintuotanto jatkuu vielä 30.4. • Jos sitoumus aloitettu 0,4 ey/ha eläintiheydellä ja menee jonain vuonna sen alle, pitää siitä lähtien noudattaa sitoumuskauden loppuun vähintään 0,2 ey ja 10 ey:n jatkuvaa tuotantoa

39. Ympäristötuen kotieläintila 2014 • Eläinyksiköitä yhteensä 25 ey tai 0,4 ey/ympäristötukikelpoinen hehtaari • Tuotannon oltava jatkuvaa (tuotantoon kuuluvat normaalit tauot sallitaan) • Täytyttävä syyskuun alkuun asti eli ensimmäisen tukierän maksuun asti

40. Eläintuet • Pohjoiset kotieläintuet jatkuvat ennallaan paitsi että • Hevostukea leikataan 24 %, koska hevostuki loppuu Etelä-Suomesta 2015, loppunee myös pohjoisesta jossain vaiheessa • sika-siipikarjan tuotannosta irrotettuun tukeen 2 euron korotus yli 146 (C1) viitemääräyksikön ylittäville yksiköille • Eu-nautatuet, uuhipalkkio ja teuraskaritsan laatupalkkio • Ehdot ennallaan • Rahoihin leikkaus, tuki ehkä alenee hieman (eläinmäärien väheneminen ei kompensoi leikkausta) • Eläinten hyvinvointitukisitoumukset • Uusia ei tehdä • Vuosien 2008 ja 2009 sitoumuksia jatketaan yhdellä vuodella entisin ehdoin, yli 65 v. voi jatkaa myös

41. Valkuais- ja öljykasvipalkkio • Tukikelpoiset öljykasvit: syysrypsi, syysrapsi, kevätrypsi, kevätrapsi, auringonkukka, öljypellava, öljyhamppu ja ruistankio • Tukikelpoiset valkuaiskasvit: peltoherne (ruokaherne, rehuherne), härkäpapu, makea lupiini • Tukikelpoiset kasvit: Seoskasvustot (valkuaiskasvi+vilja) • Peltoherneen, härkäpavun tai makean lupiinin sekä viljan seoskasvustot, joissa kasvulohkolle kylvetyn seoksen yhteenlasketusta kylvösiemenmäärän painosta alle 50 % on viljan siementä. • Seoksen siemenmäärät (kg/ha) pystyttävä osoittamaan mahdollisessa valvonnassa esim. lohkokirjanpidosta • Voi olla suojaviljana seuraavan vuoden nurmelle • Valkuais- ja öljykasvit saa korjata säilörehuksi tai laiduntaa • Palkkioon oikeuttavien kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala pitää olla vähintään 10 prosenttia hakijan peltoalasta • V- ja ö-palkkio on riippumaton muista tuista, mutta lohkon pitää olla tilatukikelpoinen • Hakijan peltoala: Tilatukiominaisuuden pelto (A) alla ilmoitetut kasvit ja käyttömuodot • Mukaan ei kuitenkaan lasketa tiettyjä pääsääntöisesti yli viiden vuoden viljelykiertoon kuuluvia kasveja: marjapensaat, lakka, puolukka, karpalo, mesimarja, raparperi, parsa, hedelmäpuut, ruokohelpi, lyhytkiertoinen energiapuu, koristekasvit sekä taimitarhat.

42. Täydentävät ehdot • Täydentäviä ehtoja tulee noudattaa koko kalenterivuoden ajan (1.1.-31.12.) • Vastuu ehtojen noudattamisesta tuenhakijalla koko sen kalenterivuoden ajan, jolloin hän on jättänyt tukihakemuksen Huomioi em. lohkon hallinnan muuttuessa • lohkon vastaanottaja, joka on itse hakenut tukea kyseisenä tukivuonna, vastaa siirtyneen lohkon osalta täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta kuin lohko on hänen hallinnassaan • jos siirtyneen lohkon haltija ei ole kyseisenä vuonna tuenhakija, täydentävien ehtojen noudattaminen on alkuperäisen tuenhakijan vastuulla > vastuusta kannattaa sopia kirjallisesti niin, että kumpikin osapuoli vastaa täydentävien ehtojen noudattamisesta siltä ajalta, kun lohko on heidän hallinnassaan • Täydentävät ehdot koskevat tuen hakijan kaikkea maatalousmaata, vaikka vain osasta haettaisiin tukea (maatalousmaa= pellot, pysyvät laitumet, pysyvien kasvien pinta-ala)

43. Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto • valtaoja/vesistöt: lohkolla oltava 60 cm piennar, jota ei lannoiteta eikä käytetä kasvinsuojeluaineita Huom! Ympin vaade: lohkolla 1 m piennar/valtaoja ja lohkolla 3 m suojakaista/vesistöt • vesistöt: 5 m suojakaista vesistörajasta, jolle ei levitetä typpilannoitetta • vältä oljen polttoa/raskailla koneilla ajoa märillä pelloilla • hukkakauran torjunta • kemiallinen, mekaaninen, kitkentä • ilmoita saastuneet alat, noudata torjuntaohjetta/suunnitelmaa • viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan • muokkaus, lannoitus, kylvö/istutus, kasvinsuojelu, sadonkorjuu • korjuu- ja markkinakelpoinen sato • viljelykiertovaatimus • kaksi viljelykasvia tai muuta maatalousmaan hoito- ja käyttömuotoa tai yksi viljelykasvi ja muu maatalousmaan hoito- ja käyttömuoto; kutakin väh. 0,05 ha:n yhtenäinen ala

44. kesantojen ja luonnonhoitopeltojen hoito • viherkesanto niitto vuosittain, avo- ja sänkikesanto niitto tarvittaessa/rikkakasvitilanne, LHP nurmi niitto pakollista 3.vuosi • maisemapiirteiden säilyttäminen • alueet, joiden tilatukiominaisuus on pelto/pysyvä laidun, suojellut luonnonmuistomerkit/yksittäiset puut, puuryhmät • kasteluveden otto • jos käytät vettä kasteluun tarkista tarvitaanko lupa • pohjavesien suojelu • pohjavesien suojeluvaatimukset siirtyneet lakisääteisistä vaatimuksista GAEC-vaatimuksiin v. 2014 • kasvinsuojeluaineet, poltto- ja voiteluaineet Huom! lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueille ja lantapatterista aina kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle • pysyvien laitumien säilyttäminen ja hoito • laidunnus, niitto, raivaus/avoimuus, kasvipeitteisyys

45. lannan ja lannoitteiden käsittely ja varastointi (ns. nitraattidirektiivi) • asiakohtia koskien mm. lannan varastointia, levitysajankohtia, lannoitemääriä, typpianalyysia, säilörehun puristenesteen talteenottoa, kotieläinsuojien perustamista, kotieläinten jaloittelualueita • puhdistamolietteen käsittely (ns. puhdistamolietedirektiivi) • liete analysoitava, lohkon pH tiedettävä, jolle lietettä levitetään (yli 5,8), käytön kirjaaminen • luonnonsuojelu (ns. luonto- ja lintudirektiivi) • EU:n erityisen suojelun piirissä olevat luonto- ja lintutyypit, lajien suojelua koskevat ehdot täyttyvät, kun noudatat yleisiä lajien rauhoitussäännöksiä ja maatalousmaalla olevien Natura 2000- alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmia

46. eläinten merkitseminen ja rekisteröinti (vuodesta 2013 alkaen tapahtumailmoitusten viiveet rekisteriin mukana arvioitaessa täydentävien ehtojen seuraamusprosenttia) • ilmoittautuminen eläintenpitäjäksi, eläinten merkintä, eläinrekisteri/tapahtumailmoitukset, pitopaikkakohtainen eläinluettelo/eläinten läsnäolo pitopaikassa/tilalla (AJANTASAISUUS!) • kasvinsuojeluaineiden käyttö • Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluaineet, myyntipäällysmerkintöjen noudattaminen • tuotantoeläimiltä kielletyt aineet • eläinten kasvua ja tuotantoa edistävien lääkeaineiden käytön kielto (hormonaaliset aineet) • elintarvikkeet (turvallisuus, ei terveyshaittaa, ihmisravinnoksi soveltuvuus) • vaatimukset koskevat kaikkia elintarvikkeiden alkutuotannon harjoittajia, alkutuotannon toimijan on ilmoitettava alkutuotantopaikasta/toiminnasta, veden laadun selvittäminen, omavalvonta kuvaus hygieniavaatimusten toimeenpanosta, kirjanpitoa mm. tilalta toimitetuista alkutuotannon tuotteista, saapuneista/lähteneistä eläimistä, rehuista, lääkityksistä, kasvi- ja eläintautien sekä tuholaisten esiintymisistä, kasvinsuojeluaineista ja biosideistä • eläinlääke- ja kasvinsuojeluaineiden jäämien valvontaa

47. maidon- ja munantuotantotilojen hygienia • koskevat kaikkia maitoa ja munia muuhun kuin omaan käyttöön tuottavia, maidon ja munien saastumisen ehkäisy ja niiden hyvä hygieeninen laatu (mm. navetan, maitohuoneen, munantuotantotilojen, tuotantovälineiden ja –laitteiden sekä eläinten puhtaus ja siisteys, tuotteiden säilytys/varastointi ja jäähdytys) • siipikarjatilojen salmonellavalvonta • koskevat eläintenpitäjiä, joilla kanoja, broilereita, kalkkunoita sekä hautomoita, joilla edellä mainittujen lintujen munia haudotaan <näytteiden otto salmonella valvontaohjelman mukaisesti< tarkoitus suojata kuluttajia tartunnoilta, estetään leviämistä ja vähennetään siipikarjan tartuntojen määrää • pidettävä kirjaa salmonellaa koskevista tutkimuksista/tuloksista (säilytys väh. 5 v) • muutos vuoteen 2014 : • vastaavalle eläinlääkärille on ilmoitettava kunkin parven saapumisesta tuotantotilalle joko kahden viikon kuluessa parven saapumisesta tai toimittaen etukäteen suunnitelma parvien saapumisesta seuraavaa kalenterivuotta varten • poistunut velvoite pitää luetteloa linnuista ja siitosmunista sekä hautomoja koskenut velvoite lähettää untuvikkojen mukana emoparvea koskeva tunnistustieto

48. eläintaudit • koskevat kaikkia eläintenpitäjiä • kaikista eläimistä, joiden epäilleen saaneen TSE-tartunnan (tarttuva sienimäinen aivorappeuma) tai eläimen sairastuneen muuhun vakavaan tarttuvaan tautiin, on ilmoitettava välittömästi (kunnan) eläinlääkärille ja noudatettava annettuja toimintaohjeita • eläinten tarkkailu ja seuranta< tavallisuudesta poikkeava käyttäytyminen, yleisvointi • rehut (kullekin eläinlajille soveltuva rehu, kielletyn eläinvalkuaisen käyttö)

49. Eläinten hyvinvointi • Vasikoiden suojelun vähimmäisvaatimukset (hoitovaatimus nro 16) • Sikojen suojelun vähimmäisvaatimukset (hoitovaatimus nro 17) • Tuotantoeläinten suojelu (hoitovaatimus nro 18) • Yleiset eläinten suojeluvaatimukset koskevat kaikkia tuotantoeläinten pitäjiä • Eläinlajikohtaisia vaatimuksia on pitopaikan tila- ja olosuhteisiin, eläinten ruokintaan ja juottoon sekä eläinten kiinnipitoon liittyen (mm. lattia, valaistus, ilmanvaihto/häiriötilanteet, kuivikkeiden käyttö, riittävä ruokinta/juotto, virikemateriaalit, sosiaalisten tarpeiden tyydyttämisen mahdollisuus, kiinnipito) • Otannan lisäksi tuotantoeläinten tarkastusta myös muiden eläinsuojelutarkastusten johdosta; eläinsuojeluviranomainen < pääsäänt. kunnallinen eläinlääkäri <jos laajennus täydentäviin < läänineläinlääkäri tarkastaa

50. Uutta Eviran valvonnoissa 2014/REHUVALVONTA • Muutoksia rehuvalvontaan Laajenee suuremmalle joukolle kasvintuotantotiloja ► vuodesta 2014 alkaen 1 % tukea hakeneista tiloista valvotaan Uusi indikaattori: Biosidien käyttökirjanpito