VALTUUSTON SEMINAARI 22.10.2014

1. VALTUUSTON SEMINAARI 22.10.2014

2. panElistit Sari Sarkomaa (Kok.) Merja Kuusisto (SDP) Juha Väätäinen (PS) Timo Laaninen (Kesk.) NN (Vas.) Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr.) Thomas Blomqvist (RKP) Jouko Jääskeläinen (Krist.)

3. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet (STM) Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa • eriarvoisuuden vähentäminen • henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja • tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus • mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne • kustannuskehityksen tasapainottaminen • palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu

4. MUTTA Terveyspalvelujen kysynnän kultainen kolmio Hinta Laatu Saatavuus

5. 1. MITÄ PIDÄTTE SOTE-UUDISTUKSESSA TÄRKEIMPÄNÄ Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamista Palvelujen laadun turvaamista Palvelujen kustannustehokasta tuottamista

6. MIKÄ TÄRKEINTÄ

7. Sote ja Kuntien itsehallinto MTV Kotimaa 17.10.2014 Kimmo Sasi: Sote-lain perustuslailliset ongelmat "hyvin vakavia" • Kansanedustaja Kimmo Sasin mukaan on erittäin suuri riski, ettei eduskunta ehdi käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia tällä vaalikaudella. • Kunnallisen itsehallinnon kannalta on Sasin mukaan erittäin tärkeää, että kunta voi keskeisellä tavalla vaikuttaa niihin ratkaisuihin, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuoltoa. • Nyt kun muodostetaan viisi sote-aluetta, jokaiseen valtuustoon tulee jokaisen kunnan edustaja, mutta totuus on se, että vaikuttamismahdollisuus on suhteellisen rajattu ja myös valtion ohjaus selvästi kasvaa palveluiden järjestämisessä, Sasi sanoo Verkkouutisille.

8. 2. Miten jatkossa turvataan kuntien asukkaiden vaikutusmahdollisuudet sote-päätöksenteossa?

9. TUOTANTORAKENNE HS 1.9.2014: Sote-laista muhii epäsopu Helsingin seudulla • Hyks-alueen tulevaisuus katkolla. Kunnat kipuilevat vallan kaikkoamista. Helsingin seutu: 08.10.2013 HUS säilytettävä yhtenä kokonaisuutena • Helsingin ja Uudenmaan sairaaloiden hallitus vetoaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelijoihin, että HUS säilytettäisiin jatkossakin yhtenä kokonaisuutena. • HUS:n aikana erikoissairaanhoidossa ja tukipalveluissa saavutettua noin 300 miljoonan euron vuosisäästöjen tasoa ja laadun parantamista ei saa vaarantaa kustannustehokkuutta heikentämällä ja kuntien menoja lisäämällä, sanotaan HUS:n hallituksen lausunnossa.

10. 3. Millainen tuotantorakenne NYKYISELLE HUS-ALUUEELLE Kaikki palvelut yhdelle koko alueen kattavalle tuottajalle integraatiotavoitteen mukaisesti Kaikki palvelut isojen kuntien tai uusien (HUS-sairaanhoitoalueita vastaavien) kuntayhtymien tuotettavaksi tai uusille kuntayhtymille Erikoissairaanhoidon palvelujen nykyinen kustannustehokas tuotantotapa (so. HUS) on säilytettävä integraatiotavoitteesta huolimatta

11. Tuotantoraknne

12. YKSITYIsENpalveluTUOTANNOn asema HS 1.10.2014: Kela ehdottaa yksityisten terveyspalveluiden lisäämistä • Kansaneläkelaitos Kelan lausunto hallituksen sote-uudistuksesta sisältää samalla radikaalin ehdotuksen yksityisten terveyspalvelujen vahvistamisesta. Sote tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja. • Kela ehdottaa, että vuonna 2017 aloittavat sote-alueet päättäisivät yksityisten palveluiden käytön laajuudesta sekä alkaisivat myös rahoittaa yksityisten terveyspalvelujen käytöstä maksettavat korvaukset.

13. 4. Millainen rooli ykSityisillä tuottajilla pitäisi olla sote-palveluissa?

14. YLIOPISTOSAIRAALAN ASEMA HUS:n hallitus 13.10.2014: Yliopistosairaalat huomioitava • Yliopistosairaaloiden asema ja tehtävä pitää huomioida erikseen laissa, korostaa HUS. • Erikoissairaanhoidon ja valtakunnallisen erityistason palvelujen tuottajan olisi syytä olla kuntayhtymä, joka ylläpitää yliopistosairaalaa. Sama kuntayhtymä huolehtii myös opetuksesta ja tutkimuksesta. • HUS ehdotti myös, että valtion tulisi korvata täysimääräisesti lääkärikoulutus eikä siirtää koulutuksen kustannuksia kunnille.

15. 5. Miten sote:ssa turvataan yliopistosairaalan toiminta ja tutkimuksen ja opetuksen rahoitus?

16. KUKA MAKSAA VIULUT Kuntalehti 3.10.2014: Soten kapitaatiomalli mullistaa kuntien rahoitusosuudet • Kolmasosa kunnista voittaa ja loput häviävät, jos sote-uudistuksen rahoitus järjestetään kaavaillulla kapitaatiomallilla, selviää Kuntalehti.fi:n tekemästä listauksesta. • Suuria hyötyjiä ovat muun muassa Helsinki, Tampere, Savonlinna, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa ja Turku. • Menettäjien puolella Espoon sote-kustannukset puolestaan kasvaisivat 13 miljoonaa euroa, Kouvolan 18, Lappeenrannan 26 ja Imatran 22 miljoona euroa.

17. KUKA MAKSAA VIULUT Yle 20.10.2014: Eksoten toimitusjohtaja: Sote-uudistus voi vielä kariutua, jos kustannuksia kunnille nostetaan liian paljon • Pentti Itkosen mielestä tehokkaasta palveluntuotannosta ei saa rangaista uudessa Etelä-Suomen sote-alueesssa. • Tämä ei ollut tarkoitus lain valmistelussa, Itkonen sanoo.

18. 6. ONKO KAPITAATIOON PERUSTUVA RAHOITUSMALLI JÄRKEVÄ VAI MITEN SOTE:n RAHOITUS PITÄISi TOTEUTTAA?

19. 7. LOPUKSI: Pidättekö järjestämislakiehdotuksen aikataulua (1.1.2017) realistisena?