Osaaminen ja oppiminen

1. Osaaminen ja oppiminen • Suomen kielen sana osaaminen on hyvä, koska siihen sisältyy sekä tieto että taito • Osaaminen on jotakin, mikä ihmisellä on • Oppiminen merkitsee osaamisen muutosta • Osaaminen ilmenee toiminnassa • Tiedon ja taidon koetinkivi on siinä, miten hyvin toimija saa työnsä tehdyksi

2. Osaaminen kilpailutekijänä • Maan omistus • Maaorjuus, torpparilaitos, työvoima • Pääoma, das Kapital • Tuotantovälineiden omistus, palkkatyö • Informaatio, die Information • Pitää tietää • mitä tehdään • miten tehdään • kenellä teetetään

3. Osaamisen käsitteistä • Data • Merkkitieto, varantosuure • Information • Merkkitieto tulkittuna, virtasuure • Knowledge • Tieto, perusteltu, varantosuure, vain ihmisillä • Tieto usein sama kuin data, esim. tietokone • Tietämys • Dataa plus jotakin mystistä • Myös tietokoneilla voi metaforisesti olla tällaista tietämystä • Tacit knowledge, äänetön tieto

4. Osaamisen ilmeneminen • Osaamisen lajeja (Nordenstam) • faktakunnskap • Miten korkea on Mont Blanc? • fortrolighetskunnskap • Miltä klarinetin ääni kuulostaa? • ferdighetskunnskap • Miten potilaalle annetaan ruiske? • Osaamisen testaaminen • Koetilanteen konstruointi vaikeata • vrt. perehdyttäminen

5. Osaamisen tasoja • Rutiinitehtävä • Prosessimallien mukaisesti • Poikkeustilanne • Vastuualueen puitteissa • Työn kehittäminen • Roolikartan ja vastuualueiden muuttaminen

6. Tietointensiivisyys mystiikkana • Jakaa organisaatiot ja henkilöryhmät kahtia • Toisilla on tietoa ja toisilla vähemmän • Muistuttaa jakoa suunnittelevaan ja suorittavaan työhön • Kutsutaan myös Taylorismiksi • ”Ei teille makseta siitä, että ajattelette vaan siitä että teette niinkuin me teille sanomme” • Tämän kurssin näkemys: minkään työn tekeminen ei ole mahdollista ilman tietämistä ja osaamista

7. Habitualisaatio • Osaamisen kehittyminen • Toimija joutuu uuteen tilanteeseen • Keksii uuden toimintatavan, joka osoittautuu onnistuneeksi • Tätä kannattaa käyttää uudestaan, kun joutuu uudelleen vastaavaan tilanteeseen • Vähitellen siitä muodostuu tapa, habit • Säästyy paljon resursseja kun ei tarvitse joka kerta aloittaa tietoisesti miettimään toimintatapaa • Tavasta voi olla vaikeata päästä irti • Vertaa teon sulautumista operaatioksi toiminnan teoriassa

8. Institutionalisaatio • Ryhmän jäsenten habitualisaatio tapahtuu kollektiivisesti • Tietyt asiat tehdään samalla tavalla • Ei tarvitse opetella kaikkea itse • Opitaan myös yhteistyön ja kanssakäymisen pelisäännöt • Kutakuinkin sama asia kuin organisatorinen oppiminen • Säännöt ovat edelleen ratioinaalisia ja taloudellisia, ainakin aluksi • Säännöistä tulee normatiivisia, velvoittavia • Sääntöjä tarvitsee legitimoida

9. Osaaminen ja työrooli • Osaaminen on osa työroolin määritelmää: • Rooli määrittää osaamisen vaatimukset rooliin kuuluvien tehtävien ja vastuiden kautta • Osaamisvaatimus voi olla formaalinen (suoritettu tutkinto) tai epäformaalinen (kokemus, harjaantuneisuus) • Roolin voi ottaa (se voidaan antaa) vain toimija, jolla on riittävä osaaminen siitä suoriutumiseen • Työroolin käsite sisältää integroidusti ja toimintaan valjastettuina kaikki osaamisen lajit • äänetön – äänekäs • sähköinen – paperi • tietäminen - taitaminen

10. Osaamisen hallinta työroolein • Työroolien kartta sisältää jokaiseen rooliin sisältyvän osaamisvaatimuksen • Siihen kuuluu roolin tehtävien (prosessien) suoritus • Mutta myös kaikki yhteistyön vaatimukset • Roolikartan avulla voidaan luoda joustavia ja tarvittaessa monimutkaisiakin rakennelmia • Puutteet osaamisvaatimuksissa ilmenevät toiminnassa • Roolikartta on erinomainen väline koulutuksen suunnittelussa

11. Organisaatio joukkona työrooleja • Organisaation läpi kulkevat laajat prosessit voidaan kuvata roolien kautta tapahtuvana virtauksena • Tällöin aktiiviset roolinhaltijat usein muodostavat tiimin ja heidän vastuualueisiinsa liitetään yhteinen vastuu yhteisestä prosessista • Tähän karttaan sisältyy myös de-integroitu tietojärjestelmä ja osaamisprofiilit • Roolien avulla voidaan esittää myös organisaation hierarkia, vrt. varastoyksiköt

12. Osaaminen tietotyössä • Tietotekniikan käyttäjän osaamisen ulottuvuudet (Reijonen) • Oma työ ja järjestelmän käyttö ja näiden sulauttaminen • Oma työ ja toisten työ • Rutiinitilanteet, poikkeustilanteet ja kehittäminen

13. Oma työ ja järjestelmä • Järjestelmän käyttötaito ei korvaa sisältöosaamista • On hallittava sekä oman työn sisältö että järjestelmän käyttö • On esim. hyvä, jos toimija pystyy tunnistamaan virheellisen näköisen tiedon koneen antamissa tulosteissa • Erottamattomuusperiaate • Järjestelmän käyttö on osa työn tekemistä • Tekniikka valloitettava osaksi työn osaamista

14. Oma työ ja toisten työ • On tarpeellista tietää, mitä (ainakin läheiset) työtoverit tekevät (sekä sisältö että järjestelmä) • Yhteistyön hallinta ja sujuvuus eivät muutoin onnistu • Oman työ mieli piirtyy paremmin kun sen näkee osana laajempaa kokonaisuutta

15. Osaamisen syvyys • Rutiinitilanteesta on hyvä selvitä ripeästi ja vähällä artikulaatiolla • Poikkeustilanteista ei selvitä rutiiniosaamisella • Pitää myös ymmärtää toiminnan sisältö ja tarkoitus sekä löytää järjestelmästä oikeat niksit myös poikkeustilanteisiin • Oman toiminnan kehittäminen (aina yhdessä toisten toiminnan kanssa) vaatii vielä perusteellisempaa kykyä analysoida ja arvioida toimintaa sekä löytää vaihtoehtoisia tapoja

17. Organisatorinen oppiminen • MIT – organisatorisen oppimisen keskus 1989 • Peter Senge: The Fifth Discipline 1990 • Organisaatio ei osaa eikä tiedä mitään, vaan organisaation jäsenet • Heidän osaamisensa on samansuuntaista ja yhteensopivaa • Se sisältää sekä tekemisen että yhdessä tekemisen asioita • Tietoteoriassa vaikutteita amerikkalaisesta pragmatismista (Dewey) • Yleisen systeemiteorian vahva panos

18. People Matter! • Ihmisillä ON väliä • Ei vain rattaana koneistossa • Viihtyminen, asenne, yhteen hiileen puhaltaminen • Kollektiivisen subjektin sisäinen puoli • Mutta kollektiivisella subjektilla on oltava myös ulkoinen puolensa, koska työyhteisö ei ole vain seurustelua varten

19. Systeemiteorian haamu • Think globally – act locally • Tunne organisaation arvot ja tavoitteet • Sovella niitä paikallisesti • Hyvä varastonpitotapa • Muotoile paikallisia ja omalle toiminnalle spesifisiä toimintatapoja • Kaksi systeemiteorian tulkintaa • Formaalinen, esim. systeemidynamiikka • Holistinen , kokonaisvaltaisuutta ja yhteenkuuluvuutta korostava

20. Formaalinen vai holistinen • Formaalisen ongelmana ulkoistuneisuus ja monimutkaisuus • Holistisen ongelmana on tavoitteisuuden heikkous • Työroolissa on mukana molemmat • Prosessit ja ulkoiset näkökulmat formaalisempia • Vastuualueet ja sisäiset näkökulmat holistisempia

21. Knowledge Management • Knowledge on tässä yhteydessä hyvä kääntää sanalla osaaminen, joka sisältää sekä tietämisen että taitamisen • Knowing that? • Knowing how? • Tieto ilmenee toiminnassa: kyky toimia • Näkyy parhaiten kun kyky puuttuu tai on vajavainen • Tieto substanssina versus tietäminen toimintana

22. Osaamisen hallinta • Osaamisen hallinnassa (Knowledge Management) on kaksi valtavirtaa • Ihmiskeskeinen • Tietämys ja osaaminen on ihmisten hallinnassa. Osaamisen hallinta on ihmisten osaamisen hallintaa. • Järjestelmäkeskeinen • Tietämystä voidaan ulkoistaa ja sisällyttää tietojärjestelmiin ja tietovarastoihin. Ongelmana on äänettömän tiedon piiloutuminen yksilöiden haltuun.

23. Äänetön ja näkyvä tieto • Jako tacit knowledge / explicit knowledge • Ongelmana on, että vain äänetön tieto on käyttökelpoista, mutta sen siirtäminen on hidasta, kallista ja vaikeasti kontrolloitavaa • Jos et usko, mene konservatorioon soittotunnille • Tehtävän suorituksen ulkoinen ja sisäinen kerros, katso seuraavaa kalvoa • Tiedon ulkoistaminen on tehokas opettamisen ja oppimisen väline • Oppikirjat • Kaikkea tietoa ei voi ulkoistaa

24. Tiedon välittyminen

25. Tietojärjestelmä ja osaamisen hallinta • Tietojärjestelmän ulkoistetut tietovarastot • Pitää tietää, mitä siellä on ja miten tarvitsemansa löytää (kenen?) • Tietojärjestelmän ulkoistetut työprosessit • Ohjelman käskyt ovat ”nukkuvaa työtä” • Suunnittelija on ne ”ulkoistanut” ja koodaaja esineistänyt • Käyttäjän pitää ne sisäistää osatakseen toimia vastuullisena vastuualueestaan

26. Ulkoinen ja sisäinen artikulaatio • Tässä tarkennetaan aikaisempaa toiminnan hampurilaismallia, jossa pihvin ympärillä oli artikulaation ja arvioinnin sämpylät • Nyt sämpylät jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen kerrokseen • Ulkoinen kerros liittyy siihen, mikä näkyy ulospäin, esimerkiksi suoritteen speksit • Sisäinen kerros liittyy siihen, mikä on toimijan sisäinen ymmärrys ja toiminnan jäsentäminen

27. Ulkoisesta • Tässä toimija ottaa vastaan ja artikuloi sen, mitä hänen odotetaan tekevän • Tarkistetaan, että asia kuuluu hänelle • Määritellään tulostavoite asiakkaan laatuvaatimusten perusteella • Määritellään resursseja (aikaa + rahaa) • Sitten sisäisessä artikulaatiossa hän selvittää itselleen, miten hän aikoo tehtävästä selviytyä

28. Sisäisestä • Ihminen tehtävän suorittajana poikkeaa (tieto)koneesta • Toimijan pitää ymmärtää, osata ja uskoa osaavansa, tahtoa, ja päättää (ei napinpainallus) • Toimija laatii itselleen oman tavoitteensa ja toimintasuunnitelmansa – tietenkin ulkoisen artikulaation puitteissa • Tämä on tarkempi, mutta se on myös se paikka, jossa hän soveltaa erityistä ammattitaitoansa ja -ylpeyttään

29. Sisäisestä ja ulkoisesta • Tehtävän rakenne hahmottuu nyt niin, että uloimpana ovat ulkoinen artikulaatio ja ulkoinen arviointi • Tämän kerroksen sisäpuolella on sisäinen artikulaatio ja sisäinen arviointi • Näiden välissä on edelleen varsinainen tekeminen: se pihvi • Ulkoisen ja sisäisen rajapinta vastaa eksplisiittisen ja äänettömän tiedon rajapintaa

30. Kollektiivinen artikulaatio • Vastaavat rakenteet toimivat myös ryhmätasolla • Ryhmän sisäinen artikulaatio ja arviointi johtavat (tilannekohtaisesti) työnjakoon ja sen koordinointiin • Toteutuvan työnjaon puitteissa jokainen osallistuja joutuu vielä tekemään henkilökohtaisen artikulaation ja arvioinnin – nyt tietoisena myös ryhmän artikulaatiosta.

31. Tietotyöpeli • Torvinen & Nurminen (1998) • Myös nimellä ”Työnjakopeli”, Labour Game • Perustuu roolikarttaan, johon on integroitu tietojärjestelmäosiot ja osaamisprofiilit • Peliä pelataan tekemällä peräkkäisiä luvallisia siirtoja • Esimerkiksi kahden roolin yhdistäminen tai yhden roolin jakaminen kahdeksi • Mielenkiintoinen apuväline osaamisen hallinnalle