1 / 66

OPIAATTIRIIPPUVUUDEN KORVAUSHOITO JA 2-DIAGNOSTIIKKA SEKÄ TILANNE TURUN SEUDULLA

OPIAATTIRIIPPUVUUDEN KORVAUSHOITO JA 2-DIAGNOSTIIKKA SEKÄ TILANNE TURUN SEUDULLA. Turku 27.4.2005 2-Diagnoosikoulutus Antti Mikkonen, TYKS Addiktiopoliklinikka. SAMSHAn julkilausuma 31.1.05 (Substance abuse and mental health services administration).

gabrielle
Download Presentation

OPIAATTIRIIPPUVUUDEN KORVAUSHOITO JA 2-DIAGNOSTIIKKA SEKÄ TILANNE TURUN SEUDULLA

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. OPIAATTIRIIPPUVUUDEN KORVAUSHOITO JA 2-DIAGNOSTIIKKA SEKÄ TILANNE TURUN SEUDULLA Turku 27.4.2005 2-Diagnoosikoulutus Antti Mikkonen, TYKS Addiktiopoliklinikka

  2. SAMSHAn julkilausuma 31.1.05(Substance abuse and mental health services administration) • 75 %:lla mielenterveyspalveluiden käyttäjistä on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia • vain pieni osa diagnoidaan ja hoidetaan • jos toista komorbideista häiriöistä ei hoideta, niin molemmat vaikeutuvat • ”people with co-occurring disorders...should be the expectation and not the exception”

  3. Esityksen sisältö • Käsitteitä ja määritelmä • Työnjako TYKSissä • Opiaattiriippuvuus Suomessa • Korvaushoitotilanne TYKSin alueella • Turku Opioid Dependence Study (TODS) • Opiaattiriippuvuus ja komorbiditeetti • Arviointia nykytilanteesta ja tulevaisuudesta

  4. Käsitteitä ja määritelmiä • kaksoisdignoosipotilas: päihdehäiriön lisäksi • merkittävä (hoitoa vaativa) primaarinen (=ei päihteiden käytöstä johtuva) psykiatrinen I-akselin häiriö tai • persoonallisuushäiriö tai • molemmat • kolmoisdiagnoosipotilas = kaksoisdiagnoosi + merkittävä somaattinen sairaus (esim HIV) • komorbiditeetti (oheissairastavuus) = johonkin häiriöön liittyvä muu sairastavuus

  5. Työnjako TYKSissä: Päihdepotilas vai psykiatrinen potilas?

  6. TYKSin psykiatrian yksikkö • (aikuis)Psykiatrian klinikka • Addiktiopoliklinikka 723 (aloitti v. 2000) • Psykiatrian poliklinikka 721 • Psykiatrian kriisiosasto 715 • Nuorisopsykiatrian klinikka • Lastenpsykiatrian klinikka

  7. Addiktiopoliklinikka • Henkilökunta (12 henk.) • apulaisylilääkäri • 2 erikoislääkäriä (erikoistuvaa) • ½ osastonhoitaja • psykologi • sosiaalityöntekijä • 5 (6) sairaanhoitajaa • osastosihteeri • Vastuualue • laittomien huumeiden käyttäjät • monipäihderiippuvaiset • päihteiden käyttäjät, joilla ei muuta psyk. komorbiditeettia (TYKSin populaatiossa harvinaisia)

  8. 1. Opiaattiriippuvaisten korvaushoito • opiaattiriippuvaisten potilaiden hoidon tarpeen arviot Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella • korvaushoidon käytännön toteutus (40 (50) korvaushoitopaikkaa) • 2. Päihdeäidit ja raskaana olevat • päihdeäitien hoidon tarpeen arviointi (myös alkoholi- ja lääkeriippuvuudet) • opiaattiriippuvaisilla raskaana olevilla mahdollisuus päästä määräaikaiseen lääkkeelliseen korvaushoitoon, joka tarvittaessa jatkuu myös synnytyksen jälkeen • 3. Konsultaatiot • konsultaatioita ja hoidon tarpeen arvioita TYKSin muilla osastoilla ja poliklinikoilla hoidossa olevista potilaista (päivystyskonsultaatiot virka-aikana 1-3/vk) • puhelinkonsultaatioita TYKSin ulkopuolisille yksiköille

  9. Psykiatrian poliklinikka • Vastuualue: • pääasiassa psykiatriset potilaat, joilla ei päihdeongelmaa • alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttäjät (joilla lisäksi muu hoitoa vaativa psykiatrinen sairaus) • päivystysaikana kaikki päihdepotilaat

  10. Psykiatrian kriisiosasto • avo-osasto > rajoittaa hoitomahdollisuuksia • oheiskäytön kontrollointi hankalaa • ei sovellu akuuttien vakavien päihdehäiriöiden hoitoon (psykoosit, deliriumit) • työkykyarviot alkoholiriippuvaisilla (jos tarvitaan osastoseurantaa) • opiaattiriippuvaisten raskaana olevien hoidon aloitus jos ei merkittävää monipäihderiippuvuutta

  11. Tyypillisiä osastokonsultaatioita • infektio-osasto: suonensisäisten huumeiden käyttäjä (buprenorfiini tai amfetamiini) saanut sepsiksen, keuhkokuumeen tai muun vaikean infektion (A) • pyydetään konsultaatiota: • ahdistuneisuusoireiden vuoksi (unettomuus, levottomuus, agitaatio) • vierotusoireiden vuoksi • tai jatkohoidon järjestämiseksi

  12. sisätautiosastot: • päihderiippuvainen yliannostuksen tai itsemurhayrityksen vuoksi seurannassa (A/P) • alkoholiriippuvainen somaattisten komplikaatioiden (maksa- ja haimatulehdukset) vuoksi hoidossa (P) • kirurgian osastot: • minkä tahansa päihteen käyttäjä päihtyneenä joutunut tapaturmaan tai liikenneonnettomuuteen (A/P) • neurologia: • alkoholiriippuvuus paljastunut neurologisten oireiden syyksi (P)

  13. teho-osasto: • mikä tahansa päihteiden käyttöön liittyvä vakava komplikaatio (vakavat traumat, vaikeat yliannostukset, keskushermoston infektiot) (A/P) • ensiapu: • lievät yliannostukset, jotka eivät tarvitse osastoseurantaa (A/P) • monesti ensikertaa päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoon joutuneita potilaita • naistenklinikka: • raskaudenaikainen päihteiden käyttö (A)

  14. Opiaattiriippuvuus Suomessa - ongelmakäyttöä jo 100 vuotta -

  15. Historiallisia tietoja Hakkarainen P. Kirjassa: Suomalainen Huumekysymys, Huumausaineiden yhteiskunnallinen paikka Suomessa toisen maailman sodan jälkeen. Alkoholitutkimussäätiön julkaisuja n:o 42, 1992, s. 51 – 53 • 1900-luvun alussa Suomeen tuotiin oopiumia, morfiinia ja heroiinia lääkinnällisiin tarkoituksiin, jakelu apteekkilaitoksen kautta • ajanjaksolla 1930 – 1937 vuosikulutus oli n. 6 – 7,5 kg miljoonaa asukasta kohden • 1930-luvulla Suomi sai useita huomautuksia kansainväliseltä oopiumkontrollin valvontalautakunnalta poikkeuksellisen suuresta heroiinin kulutuksesta

  16. Suomi oli heroiinin kulutuksen kärkimaita maailmassa – vain Japani oli edellä ja sekin ainoastaan vuoteen 1935 saakka • opiaattien väärinkäytön vuoksi hoidossa olleiden koulutustaso oli toista maailmansotaa edeltävän ajan potilasaineistossa korkea • käyttöä voi luonnehtia ”yläluokkaiseksi morfinismiksi”

  17. sodan jälkeen käyttäjien sosiodemografisessa asemassa tapahtui selvä käänne • vuonna 1946 oli Helsingin poliisilaitoksen huolto-osaston tiedossa 48 heroiinin väärinkäyttäjää • valtaosa (70 %) oli miehiä, miehet keski-iältään 23-vuotiaita, naiset 21-vuotiaita • kuuluivat ruumiillista työtä tekevään työväenluokkaan • opiaattien väärinkäyttäjien määrä kasvoi sotien jälkeen arviolta enimmillään 400 – 500:aan • määrä alkoi kääntyä laskuun 1950-luvan alusta alkaen

  18. Nykytilanne • käyttö alkoi lisääntyä voimakkaasti uudestaan 1990-luvulla • opiaattien (ongelma)käyttäjiä oli Suomessa vuonna 1999 arvion mukaan 2 500–3 300 eli 0,09–0,11 % väestöstä Partanen P, Hakkarainen P, ym.: Amfetamiinin ja opiaattien käytön yleisyys Suomessa 1999. Suomen Lääkärilehti 2001;56(43):4417-20 vuoden 2002 väestökysely: • joskus opiaatteja käyttäneiden osuus 15-64-vuotiaiden ikäluokassa oli 0,5 % miehillä ja naisilla 0,4 % • viimeisen vuoden aikana käyttäneitä oli 0,1 % Virtanen A (toim.) Kirjassa: Kansallinen huumausainevuosiraportti 2003. Tilastoraportteja 1/2004, Stakes, s. 63 tilanne vuoden 2004 lopussa: • prevalenssi 15-54 –vuotiaiden keskuudessa 0,15-0,20 % • ongelmakäyttäjiä n. 4500 • korvaushoidoissa 700-800 potilasta

  19. Korvaushoito lyhyesti • potilas saa korvaushoitolääkkeestä (Suomessa yleensä buprenorfiini tai metadoni) toleranssinsa mukaisen opiaattiannoksen, jolloin vieroitusoireet ja aineenhimo pysyvät poissa • korvaushoitolääke valtaa aivojen opiaattireseptorit EIKÄ potilas saa tavoittelemaansa euforiaa oheiskäyttämällä muita opiaatteja (Dole’s blockade theory of substitution therapy)

  20. Korvaushoitotilanne VSSHP:n alueella (30.3.2005)

  21. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri • kuntayhtymä johon kuuluu 56 kuntaa ja kaupunkia • alueella toimii 26 terveyskeskusta • 450 000 asukasta

  22. Opiaattiriippuvaisten määrä Varsinais-Suomessa? • väestöpohja 450 000 • 2/3 kuuluu 15-64 vuotiaisiin > 301 500 • aikuisväestöstä n. 0,01 % opiaattien ongelmakäyttäjiä > 302 henkilöä • ongelmakäyttäjistä korvaushoidon tarpeessa???

  23. Terveyskeskukset/kuntayhtymät joiden alueella korvaushoitopotilaita

  24. Terveyskeskuskuntayhtymät (suluissa tkky:n väestömäärä 2003) • 1. Huittisten seudun tkky (5305) • 0 potilasta • ”tällä hetkellä kaikki käyttäjät ja myyjät linnassa tai kuolleita” • ei suunnitelmaa korvaushoitotoiminnan aloittamiseksi • 2. Härkätien tkky (21366) • 0 potilasta • 1 potilas tiedossa, jolle pitäisi saada hoito järjestettyä • korvaushoidon toteuttamisen suunnitelmat meneillään (yhteistyö Raision NAPS-projektin kanssa)

  25. 3. Kaarinan-Piikkiön tkky (27846) • 0 potilasta tällä hetkellä • aiemmin ollut 2 potilasta • huonoja kokemuksia korvaushoidon toteutumisesta • suunnitelmissa aloittaa toiminta • 4. Kemiönsaaren tkky (7529) • 0 potilasta • ei myöskään aiemmin ole ollut • ei ole ilmaantunut tarvetta • 5. Laitilan pyhärannan tkky (10857) • 0 potilasta • ei tietoa tarpeesta tai suunnitelmia korvaushoidon aloittamisesta • jos tarvetta tulee, niin uskovat pystyvänsä hoidon järjestämään

  26. 6. Loimaan seudun tkky (18709) • 10 potilasta (1 metadoni + 10 Suboxone) • korvaushoito järjestetty erillisen Päihdepoliklinikan yhteyteen • 7. Maskun tkky (14456) • 0 potilasta • ei omaa korvaushoitotoimintaa • tarvittaessa potilaat asioivat Raision A-Klinikalla • 8. Mynämäen-Mietoisten tkky (8009) • 2 potilasta (1 metadoni + 1 buprenorfiini) • tarvetta olisi vielä muutamalle korvaushoitopaikalle, henkilökunta resurssipula

  27. 9. Naantalin tkky (17204) • 0 potilasta • ei omaa korvaushoitotoimintaa • tarvittaessa potilaat asioivat Raision A-Klinikalla • 10. Paimion Sauvon tkky (12679) • 0 potilasta • ei myöskään aiemmin ole ollut • valmius korvaushoitoon olemassa (kouluttautunut sh + lääkäri työpari) • 11. Pöytyän seudun tkky (11854) • 1 potilas (buprenorfiini) • tällä hetkellä ei laajempaa kysyntää korvaushoidolle

  28. 12. Salon seudun tkky (46283) • 8 potilasta (2 metadoni + 6 Suboxone) • hoito keskitetty erilliseen Päihdeyksikköön • 13. Vehmassalon tkky (5189) • 0 potilasta

  29. Kuntakohtaiset terveyskeskukset (suluissa tk:n väestömäärä 2003) • 14. Houtskarin tk (662) • 0 potilasta • 15. Iniön tk (251) • 0 potilasta • 16. Korppoon tk (921) • 0 potilasta • 17. Nauvon tk (1446) • 0 potilasta

  30. 18. Paraisten tk (12001) • 0 potilasta tällä hetkellä • aiemmin ollut 1 potilas • ei suunnitteilla laajempaa korvaushoitotoimintaa • 19. Perniön tk (6746) • 0 potilasta • 20. Raision tk (23430) • 8 potilasta (3 metadoni + 5 buprenorfiini) • hoito keskitetty Raision A-Klinikalle • ei potilaita jonossa

  31. 21. Ruskon tk (3629) • 0 potilasta • ovat valmiita itse hoitamaan jos ilmaantuu tarvetta • 22. Someron tk (9680) • 4 potilasta (kaikki Suboxone) • 23. Särkisalon tk* • 0 potilasta • ostavat terveudenhuoltopalvelut Perniön TK:sta

  32. 24. Turun (kaupunki) tk (175059) • 56 potilasta yhteensä • 45 potilasta korvaushoitopoliklinikalla • 3 potilasta kuntoutusyksikössä • 3 potilasta pääterveysasemalla/Millissä • 5 potilastavankilassa • siirtoja TK:een ollaan aloittamassa • kroonista psykoosia sairastavia siirtynyt psykiatriseen kuntoutusyksikköön

  33. 25. Uudenkaupungin tk (16405) • TK:ssa ei korvaushoitotoimintaa • 0 potilasta A-Klinikalla tällä hetkellä • A-klinikalla aiemmin ollut 1 korvaushoitopotilas, asioi nykyään Vakka-Suomen Sairaalan osasto 5:llä (metadoni) • VSS:aan ei suunnitelmissa ottaa uusia potilaita ellei henkilökuntaresursseja lisätä • A-klinikalla resurssipula (vain sh+sostt työpari) • suunnitelmissa laajentaa toimintaa • 26. Velkuan tk* (233) • 0 potilasta • ostaa palvelut Raisiolta

  34. Yhteenveto • peruskuntien hoidossa 89 potilasta • Vakka-Suomen sairaalassa 1 • TYKSissä 40 • hoidossa yhteensä 130 potilasta

  35. korvaushoidon tarpeesta tyydytetty 40-60 % riippuen estimaattien tarkkuudesta • usein esitetään että Suomessa vain 10 % potilaista hoidon piirissä • valtakunnalliseen tilanteeseen verrattuna tilanne siis vaikuttaa hyvältä

  36. Turku Opioid Dependence Study

  37. Miksi vaivautua tutkimaan? • ulkomaisten tutkimustulosten yleistettävyys suomalaiseen järjestelmään huono • heroiini- vs. buprenorfiiniriippuvuus • Suomessa ”syrjäytyneillä” parempi sosiaaliturva ja terveydenhoitopalvelut • tutkimustietoa suomalaisen mallin mukaisesta korvaushoidosta (ja sen tehosta) ei ole riittävästi

  38. Poikkileikkaustutkimus • arviointijakson kulku (käyntien määrä, arviointijakson kesto) • psykiatrinen komorbiditeetti • psykiatrinen- ja päihdehoitohistoria • primaariperhettä, biologisia vanhempia ja sisaruksia koskevat tiedot (päihde- ja psykiatriset ongelmat) • demografiset tiedot • arviointihetken psykososiaalinen tilanne (lisäksi raskaana olevat potilaat mahdollista erillistä tutkimusta varten) • elinikäinen päihteiden käyttöhistoria tarkasti jokaisen käytetyn päihteen osalta • somaattinen terveys (veritartuntojen esiintyvyys, muut merkittävät somaattiset sairaudet, huumeiden käytöstä aiheutuneet merkittävät sairaalahoidot) • tiedot rikolliseen toimintaan osallistumisesta • arviojakson perusteella annetut suositukset jatkohoidosta

  39. Seurantatutkimus • opiaattiriippuvuusdiagnoosin saaneiden elossa olo nykyhetkellä • suunniteltujen hoitojen toteutuminen (esim. onko vierotukseen lähetetyt menneet edes vierotukseen ja onko onnistuneita vierotuksia) • korvaushoidon aloittaneiden hoidossa pysyvyys (treatment retention) • positiivisten huumeseulojen määrä korvaushoidossa olevilla • bentsodiatsepiinivieroituksen onnistuminen korvaushoitopotilailla (vieroitusvaiheen kesto ja abstinenssin pysyvyys) • verrata avohoidossa ja osastolla korvaushoidon aloittaneiden potilaiden menestymistä hoidossa (siis arvioida osastoaloituksen hyötyä ja kustannustehokkuutta pitkällä tähtäimellä verrattuna osastolle jonottamisesta aiheutuviin haittoihin) • korvaushoidossa käytettävät lääkeannokset • korvaushoitopotilaille määrätty muu psyykenlääkitys ja vertailu tulotilanteeseen • lääkeannosten korrelaatio hoidossa menestymiseen • komorbiditeetin korrelaatio hoidossa menestymiseen

  40. Tutkimustulosten arvioinnin ongelmat opiaattiriippuvaisilla • diagnoosien tekoon on käytetty eri diagnostisia instrumentteja ja kriteereitä • nykyisissä tautiluokituksissa ei myöskään ole selkeitä kriteereitä, milloin häiriöt ovat tulkitaan päihteiden käytöstä (substance-induced) johtuviksi ja milloin itsenäisiksi (independent) häiriöiksi • tämä ongelma on usein ratkaistu tutkimuskohtaisilla erityismäärittelyillä • eri populaatiossa (kodittomat katukäyttäjät, korvaushoitopotilaat, työelämässä olevat) häiriöiden esiintyvyydessä on suuria eroja • hoidossa olemisen ajat vaihtelevat runsaasti >>> mitä pidemmäksi ajaksi opiaattiriippuvainen kiinnittyy hoitoon, sitä enemmän komorbidi psykopatologia vähenee ilman spesifistä hoitoakin, esim. BDI-pisteet 20  13 kahdessa viikossa • Strain E C, Stitzer M L, Bigelow G E. Early treatment time course of depressive symptoms in opiate addicts. J Nerv Ment Dis 1991;179:215-21

  41. AGE (n=90) MIN = 18 MAX = 58 MEAN = 25 • treatment seeking opiod dependent patients are young • e.g. in the Zinkernagel’s study mean age among opioid substitution treatment seeking patients was 31,3 years (21,0 – 52,2) Zinkernagel C, ym.: Onset and pattern of substance use in intravenous drug users of an opiate maintain program. Drug and Alcohol Dependence 2001;64:105-109

  42. MARITAL STATUS (%) SINGLE = 30,4 COMMON LAW MARRIAGE or BOY/GIRLFRIEND = 58,2 MARRIED =11,4

  43. Results are similar with other studies. E.g. in the Brooner’s study unemployment was 69,3 % Brooner R K ym.: Psychiatric and Substance Use Comorbidity Among Treatment Seeking Opioid Abusers. Archives of General Psychiatry 1997;54(1):71-80

  44. homelessness 10,8 % • among finnish opioid dependent patients homelessness is comparable to other countries Kidorf M, Disney E R, ym.: Prevalence of psychiatric and substance use disorders in opioid abusers in a community syringe exchange program. Drug and Alcohol Dependence 2004;74:115-22

  45. Personality disorders • diagnoses were made using the Structured Clinical Interview for DSM-IV

  46. * p=0,004

More Related