Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö

1. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö Riitta Rontu, DI Lehtori (tietoliikennejärjestelmät), TTE&HYV -koulutusohjelmavastaava

2. Suomalainen koulutusjärjestelmä

3. Ammattikorkeakoulut Suomessa • – 26 ammattikorkeakoulua 70 paikkakunnalla(lisäksi Poliisiammattikorkeakoulu ja Högskolan på Åland) – 130 000 tutkinto-opiskelijaa– Pohjois-Suomessa: • Rovaniemi 3 400 • Kemi-Tornio 2 900 • Oulu 9 000 • Kajaani 2 100

4. Hyvinvointia luova pohjoisen alueen uudistaja Oulun seudun ammattikorkeakoulun painoalat: – Internet- ja teknologiapohjaiset innovaatiot ja palvelut – Kestävät tuotanto-, elinympäristö- ja energiaratkaisut – Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen luovat ratkaisut – Kulttuurin uudet sisällöt ja elämykset

5. – lähes 9 000 opiskelijaa, mukaan lukien • 1 400 aikuisopiskelijaa • 600 opiskelijaa Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa • 500 vaihtoon lähtevää tai tänne saapuvaa vaihto-opiskelijaa noin 50 maasta • – 800 opettajaa ja muuta henkilökuntaa •  lisäksi 100 vierailevaa ulkomaalaista opettajaa ja asiantuntijaa • – 55 milj. euron liikevaihto

6. Opiskelijat Pohjois-Suomesta • Noin 90 % opiskelijoista Oulun ja Lapin lääneistä • Noin 75 % opiskelijoista Pohjois-Pohjanmaalta • Pohjoissuomalainen koulutusvastuu 16 koulutusohjelmasta • Valtakunnallinen koulutusvastuu seitsemästä koulutusohjelmasta

7. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aloituspaikat v. 2011, yht. 1 490 (nuoret)

8. Tekniikan yksikön tutkinnot ja koulutusohjelmat Insinööri (AMK), opintojen kesto 4 vuotta Koulutusohjelmat: – Automaatiotekniikka – Hyvinvointiteknologia – Kone- ja tuotantotekniikka – Rakennustekniikka – Talotekniikka – Tietotekniikka Rakennusmestari (AMK), opintojen kesto 3,5 vuotta: – Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma Laboratorioanalyytikko (AMK), opintojen kesto 3,5 vuotta – Laboratorioalan koulutusohjelma

10. Tietotekniikan ja automaatiotekniikan koulutusohjelmat DegreeProgramme in InformationTechnology (30 aloituspaikkaa) MasterDegreeProgramme in InformationTechnology (20 aloituspaikkaa) Automaatiotekniikan koulutusohjelma (35 aloituspaikkaa) Tyypillinen opintojen rakenne (240 op) • Tietotekniikan koulutusohjelma • (94 aloituspaikkaa) • Langattomat laitteet • Ohjelmistokehitys • Internet-palvelut Ammattiaineet Yrityslähtöiset harjoitteluprojektit, Harjoittelu, Opinnäytetyö Luma-aineet Kielet ja viestintä Talous ja työelämä Orientoituminen ammattialalle 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi 60 op 60 op 60 op 60 op

11. Esimerkki harjoitteluprojektien toteutuksesta langattomien laitteiden suuntautumisvaihtoehdossa 3. kevät - 4. lukuvuosi 3. LV III PERIODI AMMATTIOPINTOJA 9 op IV-V PERIODI PROJEKTI 21 op KESÄHARJOITTELU VV – OPINNOT 15 op (TT-OS.) OPINNÄYTETYÖ 15 op 4. LV AMMATTIOPINNOT 15 op Lang. laitt. matematiikka, englanti ja asiantuntijaviestintä 9 op TAMMI, HELMI, MAALIS, HUHTI, TOUKO, KESÄ HEINÄ, ELO SYYS, LOKA, MARRAS, JOULU, TAMMI - TOUKO

12. Opiskelijamäärä tietoteknikkaosastolla 28.2.2011 • Nuorisoaste 436 opiskelijaa (AMK) • 282 normiajalla • 36 normiaika + 1 • 14 yliaikaista • 104 poissaolevaa • Aikuiskoulutus AMK 30 läsnäolevaa opiskelijaa • Ylempi AMK 37 läsnäolevaa opiskelijaa

13. Tietotekniikan koulutusohjelma Tutkintonimike: insinööri (AMK) Opintojen kesto:4 vuotta (240 op) Suuntautumisvaihtoehdot: • langattomat laitteet (http://ouluma.fi/2010/11/sovellusvideo-matematiikkaa-jalkapallokentalla/) • ohjelmistokehitys • Internet-palvelut Valmistuneetvoivattoimiaelektroniikka-, tietoliikenne- jaohjelmistoalanyrityksissä tai erilaisissatietotekniikkaakäyttävissäyrityksissä.

14. Internet-palveluiden suuntautumisvaihtoehto

15. Tietotekniikkainsinööri • Tietotekniikan insinöörit työskentelevät teknologiateollisuudessa. Tyypillisiä työtehtäviä ovat ohjelmisto-, elektroniikka- ja järjestelmäsuunnittelu erilaisissa teknisissä ympäristöissä. • Suuntautumisen mukaan opiskelu voi painottua joko laitteistoihin, ohjelmistoihin tai Internet-palveluihin. Suuntautumisena voi olla matalatehoisten langattomien laitteiden ja järjestelmien laite- ja ohjelmistosuunnittelu. Ohjelmistokehityksen valinneet oppivat työasemien, mobiilien ja sulautettujen ohjelmistojen kehittämistä ja ohjelmistoprosessien hallintaa. Internet-palveluiden suunnitteluun erikoistunut insinööri tuntee web-teknologiat ja osaa ohjelmoida palveluja erilaisille laitteille multimediatyökaluja käyttäen. • Käytännönläheisissä projekteissa toteutetaan ja testataan prototyyppejä. Osa opiskelusta voidaan suorittaa yrityksiltä saatavissa projekteissa.

16. Ohjelmistokehitys • Ohjelmistokehityksen suuntautumisvaihtoehto antaa valmiuksia työasemien, mobiilien ja sulautettujen ohjelmistojen suunnitteluun ja toteutukseen erilaisissa teknisissä ympäristöissä. • Opiskelussa tutustutaan ohjelmistotyön erilaisiin osa-alueisiin kuten graafisiin mallinnusmenetelmiin, käyttöliittymien suunnitteluun ja pelien ohjelmointiin. Opiskelija saa myös perustiedot tietokoneiden laitteistotekniikasta sekä sulautetuista järjestelmistä. • Tavoitteena on kehittää teknisen osaamisen rinnalle kattava projektityöskentelyn hallitseminen. Suuntautumisvaihtoehto toteutetaan tuotekehityspainotteisena, jolloin osa opinnoista suoritetaan käytännön tuotekehitysprojekteilla. • Valmistunut insinööri voi työskennellä suunnittelijana, tuotekehittäjänä tai asiantuntijatehtävissä erilaisissa tietotekniikkaa käyttävissä yrityksissä.

17. Internet-palvelut • Valmistunut insinööri voi työllistyä ohjelmistoalalle tai perustaa oman Internet-palveluja tuottavan yrityksen. Tyypillisiin työtehtäviin kuuluu palveluiden määrittely, suunnittelu, toteutus ja testaus. Tehtävänimikkeinä voi olla esim. web- tai ohjelmistosuunnittelija. Alan ohjelmistosuunnitteluosaamista tarvitaan, koska Internetin palvelinpohjaisten palveluiden käyttö lisääntyy jatkuvasti. • Internet-palveluiden suunnitteluun erikoistunut insinööri tuntee web-teknologioita ja osaa ohjelmoida palveluja erilaisille laitteille multimediatyökaluja käyttäen. Mobiiliympäristöt korostavat käyttäjäkokemusosaamisen merkitystä ja käytettävyyden huomioimista osana suunnittelua ja testausta. • Opiskelija oppii tiedonhankintaa, tietojen soveltamista ja tiimityötaitoja ohjelmisto- ja liiketoimintaprojekteissa, joissa perehdytään myös alan teollisuudessa käytettäviin ohjelmistoihin ja laitteisiin. Opiskelijoiden on mahdollista suorittaa pääsääntöisesti yrityksissä tapahtuvia projektimuotoisia opintoja kahden vuoden opintojen jälkeen myös Raahessa.

18. Langattomat laitteet • Langattomien laitteiden suuntautumisvaihtoehdossa opiskellaan langatonta tietoliikennettä hyödyntävien matalatehoisten laitteiden ja järjestelmien laite- ja ohjelmistosuunnittelua ja toteutusta. • Opiskelijan tavoitteena on hankkia niin laaja osaaminen elektroniikkasuunnittelussa, sulautetussa ohjelmoinnissa ja langattomassa tietoliikenteessä, että hän ymmärtää valmiiden laitteiden toiminnan ja osaa suunnitella uusia vaatimusten mukaisia laitteita. Tavoitteena on myös oppia yhdistämään valmiita rakenneosia toimiviksi kokonaisuuksiksi. • Suuntautumisvaihtoehdossa opiskellaan käytännönläheisten projektien avulla langattomien laitteiden toteuttaminen tuotemäärittelystä testattuun prototyyppiin asti. Näin opiskelija saa valmiuksia myös projektityöskentelyyn. • Valmistunut insinööri voi työskennellä suunnittelijana, tuotekehittäjänä tai asiantuntijatehtävissä tietoliikenne- ja elektroniikka-alalla sekä yrityksissä, joissa kehitetään erilaisia laiterakennusta ja prototyyppien valmistusta vaativia ratkaisuja.

19. Automaatiotekniikan koulutusohjelma • Saat valmiudet automaattisesti toimivien laitteiden ja järjestelmien suunnittelu-, ohjelmointi-, käyttöönotto- ja kunnossapitotehtäviin. • Opinnot painottuvat automaatiotekniikan sovellusaloille, joita ovat prosessi-, kappaletavara-, kiinteistö- ja koneautomaatio sekä automaatiotekniikan informaatiojärjestelmät. • Monialainen koulutusohjelma sisältää prosessitekniikan, mittaus- ja säätötekniikan, tietotekniikan sekä ohjelmoinnin opintoja • Paperikone ja voimalaitos ovat tyypillisiä prosessiautomaation ohjauskohteita.

20. Automaatiotekniikan koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa insinöörejä pohjoissuomalaisen teollisuuden tarpeisiin • Tekemällä oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot korostuvat koulutuksessa. • Koulutuksessa työskennellään uudenaikaisissa ja hyvin varustelluissa laboratorioissa. Laboratorioharjoitusten sekä projekti- ja suunnittelutyön osuus kasvaa opintojen kuluessa, ja viimeisen vuoden opinnot suoritetaan pääasiallisesti näillä työmuodoilla. • Sisäänottomäärä 35 opiskelijaa, yksi tiivis ryhmä

21. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma • Tavoitteena on kouluttaa insinöörejä, joilla on vahvan tietotekniikan osaamisen lisäksi asiantuntemusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä sekä ihmisen ja teknologian välisestä vuorovaikutuksesta. • Hyvinvointiteknologian opinnoissa on keskeistä tietotekniikan monipuolinen soveltaminen. • http://ouluma.fi/2011/05/opiskelijahaastattelu-jonna-herva/

22. Pääosa opiskelusta on tietotekniikan opiskelua • Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa opiskelija perehtyy lisäksi kotisairaanhoitoa, omahoitoa ja sairauden hallintaa, terveyden edistämistä ja kuntoilua sekä itsenäistä suoriutumista tukeviin sovellutuksiin. • Opiskelija oppii ymmärtämään tuotekehityksen ja yritystoiminnan erityispiirteet silloin kun tuote suunnitellaan ammattimaiseen käyttöön tai kotiympäristöön. • Lisäksi syvennytään telelääketieteeseen, terveydenhuollon tietojärjestelmiin ja lääketieteellisiin tutkimus-, hoito- ja mittauslaitteisiin.

23. Koulutus toteutetaan pääosin kontaktiopetuksena ja laboratorioharjoituksina. Osa opinnoista on mahdollista suorittaa virtuaaliopintoina. • Merkittävä osa opinnoista on projektiluonteisia, joihin aiheet pyritään saamaan hyvinvointialan yrityksistä ja yhteisöistä. Opiskelijat voivat myös suorittaa osan opinnoistaan ulkomaisissa partnerikorkeakouluissa. • Tutkinnon suorittaneet toimivat hyvinvointiteknologian alan yrityksissä ja terveydenhuollon organisaatioissa, itsenäisinä ammatinharjoittajina ja asiantuntijoina alan tutkimus- ja kehittämishankkeissa • Opiskelijamäärä on n. 30 opiskelijaa/vuosi; yksi tiivis ryhmä