Kalle Päätalo

1. Kalle Päätalo Aleksi ja Joni Rukan koulu 2010

2. Kuka on Kalle Päätalo? • Päätalo syntyi ja vietti lapsuutensa Taivalkosken Jokijärven kylällä. Kalle oli vanhempiensa kahdeksasta lapsesta toiseksi vanhin. Ennen Kallea oli syntynyt Toivo, joka kuitenkin kuoli vauvana. Kallen jälkeen perheeseen syntyi vielä yksi poika ja viisi tyttöä. Päätalo vietti lapsuutensa seitsemänlapsisen perheen vanhimpana lapsena. Päätalon vanhin sisar oli Martta myöh. Siljola ja Lohilahti (1922-1974). Seuraava sisarus oli veli Manne (s. 1. tammikuuta 1925). Manne kuoli puukotettuna 2. syyskuuta 1947. Nuoremmat sisarukset olivat Elli Edith myöh. Hartikainen (1927-2003), Alma Terttu myöh. Hiltunen (1930- ), Aune Valpuri myöh. Kiviranta (1934- ) ja Suoma Kaarina myöh. Vahtola (1937-1996). • tuotanto: Koillismaa-sarja, Iijoki-sarja • Päätalo-elokuvat • Lisää viereen kuva

3. Kallen isä Lauri Herman Päätalo oli kotoisin Jokijärven Päätalosta. Häntä kutsuttiin yleensä Herkoksi tai Hemmaksi (korkonimenä Pää-Herkko), Laurista ei puhunut kukaan. Hänen vanhempansa joutuivat kuitenkin muuttamaan kotitalostaan, kun talo siirtyi setä-Janille. Herkko vietti paljon aikaa pois kotoa metsätöissä, hän toimi uitoissa porukan johtajana, kymppinä, ja työmaan varapäällikkönä, tulipiippuna. Talvella työnä olivat talvisavotat. Hänelle ansiotyöt olivat kaikki kaikessa. Hän koetti kasvattaa Kallesta perinteistä työteliästä koillismaalaista miestä. Herkko oli kuitenkin terveenäkin huonohermoinen ja ajautui 30-luvun alussa mielisairauteen, jonka takia oli aluksi mielisairaalassa Oulussa ja myöhemmin pakkotyössä Pelson varavankilassa. Tämä oli eniten kielteisesti Kallen lapsuuteen vaikuttanut kokemus. Herkko kuitenkin parani taudista keväällä 1936. Herkon sairaus tuotti kuitenkin paljon kirjoitettavaa. Hänen kielenkäyttönsä oli myös tavallista tarkempaa, hänellä oli taito etsiä kuhunkin tilanteeseen juuri sopiva sana, ja jollei sitä ollut, hän saattoi keksiä sanan. Kallen nuoruuden lukuharrastukseen Herkko suhtautui penseästi. Vielä penseämmin hän suhtautui kirjoittamiseen. Hän ei koskaan muuttanut suhtautumistaan kirjailijan työhön.

4. Toisen tiedon mukaan Päätalon isä Hermanni alkoi vasta vanhoilla päivillään ymmärtää poikaansa ja kehui kuinka "näpsäkän" työn Kalle oli keksinyt. Äiti Riitu (Priita-Stiina s. Neulikko) oli luonteeltaan lempeämpi ja lisäksi lestadiolainen, joskin uskovaisena vapaamielisimmästä päästä. Hän oli kotoisin Taivalkosken Metsäkylästä ja oli lapsena joutunut huutolaiseksi vanhempien kuoltua sairauteen. Hän harjoitti kupparin ammattia ja hänellä oli myös hitunen noidan taitoja. Luonteeltaan hän oli kaksijakoinen: toisinaan raudankova, toisinaan vieraidenkin vastoinkäymiset saivat hänet kyynelehtimään. Päätalo kävi kansakoulun 1928–1933, jonka jälkeen hän oli 13-vuotiaasta alkaen töissä savotoissa ja tukinuitoissa. Päätalo haaveili pienestä pitäen kirjoittamisesta, vaikka kirjailijan ammattia päätyönään hän ei pitänyt realistisena. Hän piti lukemisesta, ja kunnan kirjastossa varattiin ensimmäisenä uudet kirjat Päätalolle ja hänen ystävilleen. Merkittävä oppikirja oli Päätalon poikkeuksellisesti Helsingistä itselleen tilaama Mika Waltarin kirja Aiotko kirjailijaksi?.

6. Armeijaan hän lähti vapaaehtoisena Talvisodan aikana 29.12.1939. Jatkosodassa hän haavoittui ja palveli sen jälkeen Siiranmäen vankileirillä talousaliupseerina. Sodan jälkeen Päätalo muutti Tampereelle. Päätalo työskenteli kirvesmiehenä rakennustyömailla. Hän meni teknilliseen kouluun syksyllä 1947 ja valmistui rakennusmestariksi 1949 Tampereen teollisuuskoulusta. Hän rakensi Tampereen Viialaan Kirvestielle itselleen ja vaimolleen talon, joka valmistui lokakuussa 1950. Hän työskenteli Taivalkosken kunnan rakennusmestarina 1951–1952. Päätalo avioitui Helvi Ojalan (kirjanimi Laina Puronen) kanssa 28. toukokuuta 1944. Heidän avioliittonsa päättyi muun muassa naissotkujen vuoksi eroon; kirjoissaan Kalle Päätalo kuvaa avoimesti suhdettaan nuoreen Sääksmäen tyttöön, jonka annetaan ymmärtää synnyttäneen aviottoman lapsen Kalle Päätalolle. Avioliitto tuomittiin eroon huorinteon vuoksi. Toisen avioliittonsa Päätalo solmi 14. syyskuuta 1955 Elli Helena (Leena) Janakan (1927–2005) kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä: Riitta Liisa 1956 ja Elina Tuulikki (1959-2008). Vaimo jaksoi kannustaa Päätaloa, vaikka Päätalon ensimmäiset kirjoitukset palasivat kustantajalta takaisin.

7. Esikoiskirjaansa Ihmisiä telineillä Päätalo ryhtyi kirjoittamaan tammikuussa 1956 ja sai sen valmiiksi 1958. Päätalo alkoi menestyä kirjailijana, ja teoksia syntyi tiheään tahtiin. Vapaaksi kirjailijaksi hän jäi 1963. Kirjailijaliittoon hän liittyi 1961. Päätalolle myönnettiin professorin arvo joulukuussa 1978. Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi hänet vihittiin kesäkuussa 1994. Vuonna 1999 hän sai Väinö Linnan palkinnon ja Suomi-palkinnon. Kalle Päätalo eli Tampereella unohtamatta kuitenkaan kotipitäjäänsä Taivalkoskea, jossa kävi usein. Päätalo kuoli keuhkosyöpään Tampereella 20. marraskuuta 2000. Kalle Päätalon muistomerkki paljastettiin Taivalkosken keskustorilla kesällä 2005.

8. Lähteet: • Luettele tähän http://www.youtube.com/watch?v=Soe7Ak3o3wU

9. Itsearviointi • Kerro tähän • Miten parityö onnistui? • Mikä oli vaikeaa/helppoa? • Missä onnistuitte? • Mitä opitte?