Johdatus yleispiirteiseen suunnitteluun ja sen kipupisteisiin

1. Johdatus yleispiirteiseen suunnitteluun ja sen kipupisteisiin • Esimerkkinä Aalborgin projekti • Suunnittelun ”mustat aukot” • Design / Planning • Planning / Development • Yhdyskuntarakenteen käsite • Yhdyskuntarakenteen mitoitus • Kaavainstrumentit

2. Bent Flyvbjerg: Rationality and Power 1998/1991 • Aalborgin projekti 1970- • Pyrkimys sovittaa kasvava liikenne keskiaikaiseen kaupunkikeskustaan • Julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen tukeminen, henkilöautoliikenteen rajoittaminen • Aikataulu kolme vuotta (suunnittelu, poliittinen käsittely, toteuttaminen)

3. Projektin osa-alueet ja taka-askeleet • Uusi keskustaterminaali Nytorvin alueelle ja vaihto keskustassa kaikilla linjoilla suunnittelun lähtökohtana – rationalisoitiin jälkeenpäin selvityksillä • Henkilöautoliikenteen rajoittaminen – ei onnistunut mm. Kauppakamarin vastustuksen vuoksi • Yhtenäinen kevyen liikenteen verkosto – jäi fragmentaariseksi ilman vahvoja puolustajia • Aikataulu kolme vuotta (suunnittelu, poliittinen käsittely, toteuttaminen) – venyi yli kymmeneksi vuodeksi

4. Aalborg-projekti 2004 • Uusi matkakeskus • ”Det centrale omstigningspunkt for bybusserne i Aalborg - Nytorv flyttes til den nye busterminal og korrespondrende busser mødes i fremtiden her. De fleste bybusser vil dog stadig køre via Nytorv/Østeraagade”.

5. Aalborg-projektin arviointi • Projekti epäonnistui niin liikenneturvallisuuden, päästöjen vähentämisen kuin ruuhkautumisen suhteen • Keskustan liikkeenharjoittajat voittivat lisääntyneen asiakaspohjan kautta • Flyvbjergin mukaan ”rationaalisuus antautui vallalle”. Mutta kävikö näin?

6. Yhdyskuntasuunnittelun mustat aukot • Politiikka • yleispiirteisessä suunnittelussa liikutellaan niin keskeisiä taloudellisia ja poliittisia arvoja, että poliittinen käsittely on suunniteltava • Talous • yleispiirteisessä suunnittelussa rahoitus ei ole vielä olemassa, vaan rahoituspohjaan vaikutetaan suunnitteluratkaisuilla • Vuorovaikutus ja kommunikaatio • osallisten suuri määrä edellyttää kaikkien modernien vuorovaikutuskanavien käyttämistä, viestintästrategiaa

7. Design / Planning • Onko yleispiirteinen suunnittelu vain suuren mittakaavan designia? • Designissa projektin toteuttaja, rahoitus ja ohjelma ovat useimmiten olemassa (projekti), planningissä kysymys on myös toteuttajien ja rahoittajien löytämisestä ja mobilisoinnista • Design liittyy projektin toteuttamiseen, planning prosessin ohjaamiseen ja interventioihin - > yhteiskuntamuutokseen vaikuttavat voimat tunnettava • Designissa korostuu enemmän muoto ja tila, planningissä rakenne (toiminnat, volyymit, suhteet) • Designilla on rooli myös planningin sisällä • ideat voidaan tehdä näkyviksi, • voidaan havainnollistaa, suostutella, pelotella,

8. Planning / Development • Fyysinen ja maankäytön suunnittelu perinteisesti irrallaan alueellisesta ja paikallisesta kehittämisestä • EU-jäsenyyden myötä alueellinen kehittäminen ja seudullinen maankäytön suunnittelu pyritty integroimaan • Kaupunkipolitiikassa kaupungit kilpailevat kaupunkiverkoston osina, mikä korostaa niiden kilpailukykyä • Ympäristölliset ja kulttuuritekijät nähdään entistä selvemmin kilpailukykytekijöinä • Globalisaatio korostaa maailmanmarkkinoihin kytkeytymistä ja kansainvälisiä pääomamarkkinoita

9. Yhdyskuntarakenne • Mitä on yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntatoiminnat ja niiden väliset yhteydet? • Yhdyskuntatoiminnat (asuminen, teollisuus, palvelut, virkistysalueet) ovat olemassa vain rakenteen osina • Toimintojen mitoitus vaikuttaa niiden rakenteelliseen asemaan, määrä muuttuu laaduksi • Yhdyskuntarakenteelle on ominaista monifunktionaalisuus

10. Yhdyskuntarakenne

11. Yhdyskuntarakenne

12. Yhdyskuntarakenne: Vantaa

13. Yhdyskuntarakenteen käsitteitä • Maisemarakenne: maisema ekologisena, dynaamisena kokonaisuutena vs. maisemakuvana • Toiminnallinen rakenne: asuminen, teollisuus, julkiset ja yksityiset palvelut, virkistys ja niiden saavutettavuus • Liikennerakenne • Viherrakenne (viher- ja vesialueet, virkistys, yhteydet, vedenkierto jne.): multifunktionaalisuus

14. Yhdyskuntarakenteen mitoitus • Väestöpohja • ennakoitu nettomuutos alueen väestössä, joka vaikuttaa suoraan asuntojen ja palvelujen tarpeeseen • väestömuutos ei ole vain ennuste vaan myös poliittinen päätös (”suunnite”) valmiudesta ottaa vastaan kyseinen väestömäärä • väestön ikärakenne vaikuttaa eri palvelujen tarpeeseen, vastaavasti asuntojen saatavuus ja palvelut voivat vaikuttaa ikärakenteeseen

15. Yhdyskuntarakenteen mitoitus • Yhdyskuntarakentamisen väljyys • yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat asumisväljyyttä kasvattavasti (pien- ja uusperheet, yksinäiset taloudet, tulojen kasvu) • asumisväljyyttä voidaan pitää myös tavoiteltavana (esim. Suomessa asutaan muita pohjoismaita ahtaammin) • aluetehokkuus ja väljyys yhdessä määrittelevät sen, kuinka laaja maa-alue on varattava eri yhteiskuntatoiminnoille: esim. asumisessa väestö x asumisväljyys (esim. 50 kem/h) / aluetehokkuus

16. Kaavainstrumentit ja muut työvälineet • Formaalit työvälineet • valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet • maakuntakaava • kuntien yhteinen yleiskaava • yleiskaava • asemakaava • kaavojen sisään sijoitetut instrumentit (YVA, SVA, OAS) • Informaalit työvälineet • viestintästrategia (tiedotus, havainnollistaminen) • poliittisen prosessin hallinta (poliittinen kulttuuri, visiot, sitouttaminen, regiimeihin tukeutuminen) • vuorovaikutusstrategia (prosessin hallinta, vuorovaikutusmuodot ja -taidot)

17. Valtion valvontarooli supistunut • Vuoteen 1999 valtio valvoi yksityiskohtaista kaavoitusta ympäristöministeriön ja ensin lääninhallitusten, sitten alueellisten ympäristökeskusten kautta • Kuntakaavoista asemakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava tuli ”alistaa” alueellisen ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön vahvistettavaksi, samoin seutukaava • Vuodesta 2000 kuntakaavoja ei vahvisteta, ja valtio valvoo yliseudullista intressiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden avulla. Niiden tulee näkyä seudullisissa ja kuntakaavoissa. • Alueellinen ympäristökeskus valvoo, neuvottelee ja voi tehdä tarvittaessa oikaisukehotuksen ja valittaa kaavasta hallinto-oikeuteen.

18. Seudullisessa suunnittelussa suurin muutos • Seutukaavan tilalle 2000 maakuntakaava, laatijana maakunnan liitto entisen seutukaavaliiton sijasta • Aikaisemmin kunnat valittivat seutukaavan liiallisesta tarkkuudesta (esim. Turussa seutukaava tarkempi kuin oma yleiskaava) • Uudessa maakuntakaavassa vain seudullisesti merkittävät asiat esitetään, ”valkoisilla alueilla” ei katsota olevan tällaista merkitystä • Seudullisesti merkittäviä asioita ei vastaavasti saa ratkaista kuntakaavoissa (esim. hypermarket, merkittävät liikenne- ja viheryhteydet)

19. Yhteinen yleiskaava uusi mahdollisuus • Työssäkäyntialueet ja kasvualueet ylittävät usein kuntarajat (esim. kuntien rajalle sijoittuva asuinalue), jolloin ongelmat on hyvä ratkaista kuntien välisellä yhteistyöllä • Kunnat voivat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, tehtävään soveltuvan muun kuntayhtymän tai kuntien muun yhteisen toimielimen tehtäväksi. • Oikeusvaikutteinen yhteinen yleiskaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi.

20. Esim. Vuoreksen alue, Tampere

21. Yleiskaava noussut asemakaavan rinnalle keskeiseksi kuntakaavaksi • Yleiskaavan tarkoituksena vuoden 1958 Rakennuslaista asti suunnitelmallistaa aluekehitystä ja estää yhdyskuntarakenteen pirstoutuminen • Vuoden 1990 delegointimahdollisuus (vahvistetulla yleiskaavalla vältytään alistamisvelvollisuudelta) vahvisti yleiskaavan merkitystä • Nykylain mukaan kunta päättää, tuleeko kaavasta oikeusvaikutukseton vai oikeusvaikutteinen. Oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta seuraa ehdollinen rakentamisrajoitus, ja siinä voidaan määrätä rakentamis- tai toimenpiderajoitus, jotka voivat olla määräaikaisia.