Hyvinvointia työstä

1. Hyvinvointia työstä

2. Miten lääkäri määrittää jäljellä olevan työkyvyn? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri, Vaikuttava työterveyshuolto –teemajohtaja

3. Taustaa • Sairausloman kirjoittaminen yksi kliinistä työtä tekevän lääkärin tavallisimmista toimenpiteistä • Perusterveydenhuollossa sairauslomista aiheutuvat kustannukset muodostavat 59 % kaikista hoidon kustannuksista (Peterson ym. 1997) • Lääkärintodistus voidaan Suomessa edellyttää jo ensimmäisestä poissaolopäivästä lähtien • Lääkärin ensisijainen tehtävä ei kuitenkaan ole kirjoittaa sairauslomaa, vaan hoitaa potilasta arvioiden ja tukien mahdollisuuksia jatkaa työssä • Suomessa työkyvyttömyyden arviointi ollut pitkään “joko/tai”, monissa muissa maissa mahdollisuus myös välimuotoihin jo sairausloman alussa

4. Taustaa • Sairausloma voi kuvata monia eri asioita • Taudin kliininen vakavuus (”potilas ei voi”) • Hoitokeino (”potilas ei saa”) • Hoidon laatu (”potilaan ei anneta”) • Usein lääkäri kirjoittaa todistuksen ainoastaan, koska työntekijä ei koe pystyvänsä työhönsä – työpaikalla todistusta kuitenkin luetaan ehdottomana kieltona tehdä töitä! • Sekä työnantajien edustajat että työntekijät kummeksuvat joidenkin lääkäreiden tapaa kysyä potilaalta, kuinka paljon hän tarvitsee sairauslomaa

5. Työsopimuslaki 55/2001 • Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan… Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. • Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. • Työntekijällä on lisäksi oikeus palkattomaan poissaoloon työstä, mikäli hänen perhettään on kohdannut ennalta arvaamaton sairaus tai onnettomuus. Tätä varten ei tarvita lääkärintodistusta.

6. Sairausvakuutuslaki 1224/2004 • Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa, joka tekee työntekijän kykenemättömäksi tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. • (Z- ja muut oirediagnoosit eivät oikeuta Kelan päivärahaan! – palkanmaksussa ongelmia) • Sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa (1.1.2010) maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. • (Palkanmaksusta em. tilanteissa tarkemmin työehtosopimuksissa)

7. Sairauslomatarve • Vain osittain lääketieteellinen, suurelta osin psyykkinen, sosiaalinen ja perinteisistä toimintatavoista johtuva • Perustuu osin työntekijän omaan arvioon työssä selviytymisestään ja siitä, miten hänen vaivaansa työpaikalla suhtaudutaan • Jäljellä olevan työkyvyn arviointia voidaan tehdä vain työhön paluun/työssä jatkamisen esteet tunnistamalla ja niitä vähentämällä • Sairauslomatarpeeseen ja sen kokemiseen voidaan vaikuttaa - jos halutaan

8. ”Työkyvyn edistäminen” vs. ”työkyvyn tuki” ”pysyä terveenä” ”pysyä työkykyisenä” TERVEYS- ONGELMA X SAIRAUS- LOMA TYÖ TYÖ Mitkä tekijät vaikuttavat ”valinta”tilanteessa? TERVEYS- ONGELMA SAIRAUS- LOMA

9. Osa-aikainen työssä jatkaminen verrattuna sairauslomaan liikuntaelinvaivoissa • Lyhennettyä työpäivää tai –viikkoa tehneet palasivat 8 päivää aikaisemmin töihin kuin sairauslomalla olleet (12 verrattuna 20 päivää) • Vuoden seurannassa osasairausvapaalla olleilla 4 % vähemmän sairauslomapäiviä kuin sairauslomalla olleilla (16 % verrattuna 20 %) • Useilla mittareilla katsottuna osa-aikainen työskentely sairausloman sijaan ei aiheuttanut mitään haittaa terveydelle Viikari-Juntura ym. 2011

10. Sairausloma osana sairauden hoitoaOhje sairauslomatarpeen määrittelemiseen

11. LÄÄKÄRI TOTEAA VIAN, VAMMAN TAI SAIRAUDEN Lääketieteellinen hoito SVA lyhin tarvittava jakso Työkyvyttömyys pitkittyy KYLLÄ Vaatiiko hoito työstä poissaoloa? EI EI KYLLÄ Paheneeko sairaus, mikäli potilas palaa töihin? Työpaikalla sovittu käytäntö Muuttuuko tilanne, jos työtä muokataan? EI Onko osasairaus- päiväraha mahdollinen? KYLLÄ EI EI Pystyykö potilas palaamaan töihin sairautensa kanssa? MAHDOLLISESTI B-lausunto KYLLÄ Mitä työtehtävissä pitäisi muuttaa? Mitä tehtäviä työhön kuuluu? Mistä tehtävistä selviytyy? Potilas keskustelee esimiehensä kanssa Missä tehtävissä on ongelmia? Ei (täyden) sairausloman tarvetta Tarvittaessa puhelinsoitto tai kirjallinen suositus työpaikalle Työterveysneuvottelu

12. Sairausloman kriteerit • Sairauslomatodistuksen kirjoittaminen edellyttää, että lääkäri on tutkimuksessaan todennut työkykyyn vaikuttavan sairauden, joka • estää oman tai siihen verrattavan työn tekemisen • esim. vakava infektio • pahenee, jos henkilö jatkaa työssään eikä vaihtoehtoista työtä ole tarjolla • esim. työperäiset sairaudet • ei ole hoidettavissa ilman työstä poissaoloa • esim. sairaalahoitoa vaativat tilat (Lääkärin käsikirja 2011)

13. Sairauslomatarpeen arviointi • Älä jätä arviointia vastaanottokäynnin loppuun, vaan aloita jo anamneesia ottaessasi työhön liittyvän haitan arviointi • Onko Lääkärin käsikirjan mukaisia perusteita sairauslomalle? • Jos ”kyllä” => sairauslomaa kirjoitetaan lyhin tarvittava jakso • Jos ”ei” => sairauslomaa ei kirjoiteta • ”Jos potilas ja lääkäri eivät pääse yhteisymmärrykseen hoidosta, siitä päättää viimekädessä lääkäri lääketieteellisten syiden perusteella - potilaalla ei ole oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, jota hän haluaa.” (Valvira)

14. Vaatiiko sairauden hoito työstä poissaoloa? Esim. • Sairauden hoito voi edellyttää (vuode)lepoa tai sairaalahoitoa • Joissakin tilanteissa työmatkaa ei voi tehdä sairaudesta johtuen • Lääkitys voi edellyttää kotona pysymistä

15. Sairauslomaa lyhin tarvittava jakso • Ohje diagnoosin mukaisen sairauslomatarpeen ja sairausloman pituuden määrittelemiseen: • http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyshuolto/sairaaksikirjoittaminen/sivut/default.aspx • Kontrollikäynti riittävän lyhyen ajan päähän ja sairauslomaa sinne asti, jos ei tarvita tietoa työhön paluun onnistumisesta • Sairausloma voi loppua myös keskellä viikkoa, jolloin ensimmäinen työviikko on lyhyempi • Sairausloman jälkeen voidaan myös puhelinkontaktilla arvioida työssä selviytyminen

16. Paheneeko sairaus, mikäli potilas palaa töihin? • Sairaus aiheutuu työstä tai oireet pahenevat työhön tai työmatkaan liittyvän kuormituksen seurauksena • Työssä käynti voi myös häiritä lääkitystä TYÖHÖN LIITTYVÄT SAIRAUDET • Ei syy-yhteyttä työhön, mutta • tauti voi rajoittaa työkykyä • työ voi pahentaa oireita • Työperäiset sairaudet • syy-yhteys työhön • yhteiskunnallinen sopimus (laki, oikeuskäytäntö) • Osittain työperäiset sairaudet • työ on taudin osasyy (syyosuus < 50%) Ammattitaudit • työ on pääasiallinen syy (syyosuus ≥ 50%)

17. Pystyykö potilas palaamaantöihin sairautensa kanssa? 1/2 • Jos sairaus alentaa toimintakykyä merkittävästi, työssä ei voi suoriutua entiseen tapaan • Joskus työhön paluu on vaikeaa aloitetusta hoidosta johtuen • Sairauden tai siihen liittyvän hoidon seuraukset voivat myös vaikeuttaa työssä vaadittavan roolin ylläpitämistä (esim. musta silmä, sidokset, turvotus, ulkonäköön tehdyt muutokset, normaalin pukeutumisen vaikeutuminen)

18. Pystyykö potilas palaamaantöihin sairautensa kanssa? 2/2 Mitkä sairauteen tai sen hoitoon liittyvät tekijät estävät (potilaan mielestä) palaamista työhön? Keskeneräiset tutkimukset, hoidot tai valitus-prosessi, ristiriitaiset hoito-ohjeet tai tiedot sairaudesta Mitä työssä pitäisi muuttua, että työntekijä voisi (mielestään) palata sinne sairautensa kanssa? Työvaatimukset, työaika, työaltisteet, työmäärä, työkaverit, työmatka, esimiehen toiminta Mitkä toimeentuloon/työntekijään liittyvät seikat estävät palaamista työhön? KP Martimo: Työterveyshuolto 2020

19. Onko työtä mahdollista muokata? • Apuvälineet • Työtehtävien rajaaminen • Työtahdin muuttaminen • Töiden järjesteleminen uudelleen • Aikataulutuksen muutos • Työnjako muutetaan • Toinen työpiste • Keskittyminen niihin tehtäviin, jotka pystyy tekemään • Vaihtoehtoja työmatkan tekemiseen • Etätyö

20. Onko osasairauspäiväraha mahdollinen? • Edellytyksenä on, että • Työntekijä pystyy työterveyslääkärin arvioinnin perusteella hoitamaan osan työtehtävistään terveyttään ja toipumistaan vaarantamatta. • Työaika on ennen osasairauspäivärahakautta ollut kokoaikatyön mukainen. • Työntekijä jatkaa omassa työssään. • Työntekijä sopii työnsä tekemisestä osa-aikaisesti siten, että työaika vähentyy 40-60 % aiemmasta (koskee myös yrittäjiä) • Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 120 arkipäivältä 1. Välittömästi työkyvyttömyyden alussa • Omavastuuaika 1+9 päivää oltava kokonaan pois töistä 2. Välittömästi pitkän sairausloman jälkeen • Ei omavastuuaikaa sairauspäivärahalta suoraan siirryttäessä 3. Pitkältä sairauslomalta työhön paluun jälkeen • Omavastuuaika 1 päivä, kun sama sairaus aiheuttaa uudelleen työkyvyttömyyden 30 päivän sisällä sairauspäivärahan päättymisestä

21. Yhteydenotto työpaikalle 1/3 • Yhteydenottoon työpaikalle tarvitaan potilaan lupa • Soitto voidaan tehdä myös vastaanoton aikana niin, että potilas kuulee keskustelun ja voi tarvittaessa osallistua siihen • Potilaan luvallakin terveydentilaan liittyvistä asioista keskustellaan mahdollisimman vähän; pääpaino työssä, siitä suoriutumisessa ja työn muokkaamisessa • Kirjallinen suositus voidaan tehdä • vapaamuotoisesti • uudelle SVA-todistukselle • (terveystarkastuslausuntoon)

22. Yhteydenotto työpaikalle 2/3

23. Yhteydenotto työpaikalle 3/3

24. Työterveysneuvottelu • Onnistunut työhön paluu edellyttää kaikkien siihen osallistuvien tahojen yhteistyötä • Joskus yhteinen tavoite ja keinot hahmottuvat parhaiten yhteisessä tapaamisessa • Tavoitteena on tehdä konkreettinen suunnitelma, miten työssä jatkamista tai sinne paluuta tuetaan • Kehittämisen kohteena on työn muokkaaminen niin, että alentuneesta toimintakyvystä huolimatta työntekijä pärjää siinä • Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon edustaja • Lisäksi tarvittaessa työntekijän pyynnöstä mukana voi olla esim. luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu • Neuvottelusta tehdään aina kirjallinen muistio

25. OHJAUS TYÖTERVEYSHUOLTOON LÄÄKETIETEELLINEN HOITO Sairaus-loma alkaa Sairausloma jatkuu ≤ 60 päivää Sairausloma kestää ≤ 30 päivää Sairausloma jatkuu ≥ 90 päivää Sairausloma jatkuu ≥ 180 päivää Työterveys-huollon lausunto Kelaan Työnantajan päiväraha-ilmoitus Kelaan Ammatillisen kuntoutus-tarpeen arvio Työnantajan ilmoitus työterveys-huoltoon Kuntoutus-tuki tai työkyvyttö-myyseläke Suunnitelma sopivan työn löytymiseksi nykyisessä työpaikassa Suunnitelma työllistymiseksi uudessa työpaikassa Suunnitelma nykyiseen työhön palaamiseksi Yhteistyö esimiehen kanssa Yhteistyö henkilöstö-hallinnon tms. kanssa Yhteistyö eläkevakuutus-yhtiön kanssa Työterveys-neuvottelu Työkokeilu Täydennys- tai uudelleen-koulutus ONNISTUNUT TYÖHÖN PALUU

26. Kiitos!