Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät

1. Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät Anneli Pohjola Nuorten hyvinvoinnin ankkurit 2.11.2010

2. Taustalla Nuorisotutkimusverkoston kirja • Raitakari, Suvi & Virokannas, Elina (toim.) Nuorisotyön ja sosiaalityön jaetut kentät. Puheenvuoroja asiantuntijuudesta, käytännöistä ja kohtaamisista. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimus-seura, julkaisuja 96. Helsinki 2009. • Artikkeli: Anneli Pohjola: Nuorisotyön ja sosiaalityön rajapinnoilla, 21 – 40.

3. Asiantuntijuuden erot ja yhteneväisyydet • Kysymys sosialisaation erilaisista intresseistä? • Hallinnolliset jaot? • Ammatilliset jaot? • Miten kentät hahmottuvat? • Historialliset muotoutumisen tekijät? • Käsitykset yhteiskunnallisesta järjestyksestä? • Käsitykset kiinnittymisestä yhteiskuntaan? • Näiden hallinta yhteiskunnan muuttuessa? • Kyse nuoruuden hallinnoimisesta • Erilaiset tavat ymmärtää nuoruuden kysymyksiä • Miten sosiaalinen rakentuu ja toteutuu?

4. Nuoruus • Nuoruus erillinen ja keskeisenä nähty elämänvaihe • Yksi väestörakenteen ikävaihe • Määrällisesti suuri osa kansalaisista: lähes joka viides (19%) kuuluu nuoriin (15-29v) • Heterogeeninen ryhmä – erilainen hallinnointi • (Perus)koulu tavoittaa yli ½ miljonaa (561 000) lapsi- ja nuorisokansalaista, n. joka 10. suomalaisista – ei jaa kenttäänsä? (kasvatus ja opetus) • Entä sitten nuorisotyö ja sosiaalityö?

5. Mikä, kuka, millainen on nuori? • Nuorisolaki 2006 – alle 29 v, ei alaikärajaa • HE 2005: lapsi- ja varhaisnuorisotyö sekä 3-9. luokkalaisten iltapäivätoiminnan tuki • Lastensuojelulaki 2007 – lapsi = alle 18v ja nuori 18-20v – nuori lastensuojelussa vain jälkihuollon tuen osalta (täysi-ikäinen) • Ei yhteistä kenttää?? • Nuoruus sosiaalityössä jäänyt lapsuuden katveeseen, marginaaliin, nuoret osana perheitä – haasteena nuorisososiaalityö • Huomioitavaa: lapsuus lyhenee, lapset pieniä aikuisia, media, kulutusyhteiskunta • Puhutaan lapsipolitiikasta, missä nuorisopolitiikka? • Nuorten asiat sosiaalityöhön vasta, kun ongelmia, usein vasta vakaviksi kehittyneinä • Huomiota on kiinnitetty nuorten syrjäytymiseen – entä inkluusio, mukaanottaminen • Nuoruus siirtymävaiheena – ei vielä aikuinen, ”ei-vielä-tila”, epäitsenäisyys, kuitenkin elämän tärkeät valinnat – missä, keiden toimesta tuki? • Toisaalta nuoret kuluttajina, harrastajina, kulttuurisina, toimijoina • Eri intressien tavoittelema kohderyhmä

6. Eriytyvät paradigmat 1 • Nuorisotyö – yhteiskunnallinen tilaus syntyy yksinomaan suhteesta nuoruuteen • Monopoliasema nuoruuden hallinnoinnissa • Sosiaalityö lastensuojelun näkökulmasta • Ambivalentti suhde nuoruuteen • Erilaiset ajattelumaailmat / opetushallinto ja sosiaalihuolto • Entä yhdenmukaisuus kuntien hallinnossa? - lautakuntauudistukset tai avi/ely? • Silti yhteinen tavoite: nuorten sosiaalistuminen, mutta erilaiset kiintopisteet

7. Eriytyvät paradigmat 2 • Nuorisotyö: nuorten vapauden valtakunta, harrastusten ja vapaa-ajan tukeminen, työn ulkopuolinen toiminta, liikunta, kulttuuri, mielekäs toiminta (keveys, vapaus) • Nuori vapaana toimijana, ohjauksen ja tuen tarve • Nuorten vapauden sääntelyn ja ohjannan paradigma • Sosiaalityö: nuorten sosiaalinen integraatio ja ongelmatilanteiden hallinta • Nuori yhteiskuntaan kiinnittyvänä yksilönä ja yhteisöjen jäsenenä • Huoli sosiaalisista ongelmista • Sosiaalisen integraation ja tuen paradigma • Omat tehtävät nuorten hallinnoimiseksi • Tehtävä yhteinen – uuden sukupolven sosiaalistuminen • Sekä eriytyminen että yhdistyminen

8. Paradigmat risteävät • Nuorisotyö ja sosiaalityö samoilla kentillä • Nuorten elämisen ja toiminnan mahdollisuuksiin vaikuttaminen • Ongelmatilanteiden ehkäiseminen, varhainen puuttuminen • Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevat nuoret – erityisnuorisotyö, etsivä työ

9. Yhteiset agendat • Samat tehtäväalueet, säädösten periaatteet samankaltaisia • Nuorten elämänolosuhteiden ja hyvinvoinnin vahvistaminen • Rakenteellinen tehtäväkenttä, jossa luodaan nuorten hyvän elämisen mahdollisuuksia • Nuorisolaki: tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuoren aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja • Lastensuojelulaki: turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun • Kunnan viranomaisten on seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä • Tiedon välittäminen lasten ja nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista • Ehkäisevä lastensuojelu – myös muilla tehtäväalueilla

10. Politiikkatasolla yhdentyminen • Nuorisopolitiikka – nuorten kasvu- ja elinolosuhteiden parantaminen • Lastensuojelu – lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä kasvuolojen epäkohtien poistaminen ja ehkäiseminen • Toiminnan ydin on sama: hyvinvoinnin varmistaminen • Nuorisopolitiikan kehittämisohjelma joka 4.vuosi • Suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi • Hankaluus: lastensuojelulaki velvoittaa kuntaa, nuorisolaki näkee nuorisopolitiikan valtakunnallisella tasolla – esim. ens. Lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma 2007 ei tunne sosiaalityötä erillisenä tehtäväalueena yhtä lukua lukuun ottamatta eikä nosteta esiin sosiaalisia kysymyksiä • Sosiaalisen näkymättömyys?

11. Työn eri tasot • Rakenteellinen taso – politiikkatyö, nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin edistäminen – lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, alueelliset linjaukset, kuntien suunnitelmat • Kuinka hyvin toteutuu käytännössä? Tehdäänkö yhdessä, yhteisellä kentällä, yhteisin tavoittein? • Yhteisöllinen ja ryhmäkeskeinen toiminta – yhteisökasvatuksen haasteet, yhteenkuuluvuus, osallisuus, ekososiaalinen sosiaalityö • Asiakaskohtainen yksilö- ja perhekohtainen työ – lastensuojelun sosiaalityö ’ • Nuorisotyössä ei ”asiakkaita” – toisaalta erityisnuorisotyö, katutyö, etsivä nuorisotyö, huume- ja päihdetyö, kriisitilanteet rajapinnoilla tapahtuvaa

12. Yhteiset osaamisalueet • Yhteiskunnallinen inkluusio • Sosiaalinen kiinnittyminen • Osallisuus • Luottamuksen rakentuminen • Hallinta • Kulttuurinen osaaminen • Yhteiskunnallisen toimintaympäristön osaaminen • Järjestelmien tuntemisen resurssiosaaminen • Vuorovaikutuksen ja yhteistyön osaaminen • Innovaatio-osaaminen • Tiedontuottamisen osaaminen • Arvo-osaaminen • Työmenetelmien osaaminen

13. Visioita • Nuoriso- ja sosiaalialan erikoissosiaaliohjaajat – ylempi amk-tutkinto – nuorisotyö ja koulujen yhteisökasvatus • Nuorisotyön ja sosiaalityön sulautuminen • Miksi nämä alueet ovat toiminnallisesti ja hallinnollisesti erillään? • Nuorisososiaalityön kehittäminen • Lähes identtinen agenda nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi • Tasapainoisen, toimivan ja osallistuvan kansalaisuuden kehittäminen – integraatio • Paikallinen hyvinvointi – eri hallintokuntien yhteistyö • Yhteisökasvatus, ekososiaalinen sosiaalityö • Rakenteellinen politiikkatyö • Nuoret tulevaisuuden tekijöitä – kaikkien tavoite