80 likes | 241 Views
Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ Ulla-Maija Aro. Kokemukset näkyviin – väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa Hanke 2009 – 2014. Viola - väkivallasta vapaaksi ry & Pelastakaa Lapset ry. Sijaisperheiden valmennus (PRIDE). Parents ’ Resource voimavara for
E N D
Sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten kanssa tehtävä työ Ulla-Maija Aro Kokemukset näkyviin – väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa Hanke 2009 – 2014. Viola - väkivallasta vapaaksi ry & Pelastakaa Lapset ry
Sijaisperheiden valmennus (PRIDE) Parents’ Resource voimavara for Information tieto Develpoment kehitys Education koulutus
Sijaisvanhemman 5 valmiutta (PRIDE) Suojella ja hoivata lasta Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiin ja muihin läheisiin. Sitoutua lapseen tarvittaessa koko elämän ajaksi Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa (Arvioidaan yhdessä valmennuksen aikana)
Lapsen sijoitusvaihe On erityisen tärkeä! Tutustuminen lapseen Tietojen (ymmärryksen) kokoaminen lapsen elämästä ennen sijoitusta (sijaishuoltopaikka, syntymävanhemmat, kunnan sosiaalityöntekijät, asiakirjat) Sopiva sijaisperhe lapselle Yhteistyön rakentaminen (syntymävanhemmat, sos.tt., sijaisvanhemmat)
Kaikkia osapuolia tarvitaan Lapselle tukea ja apua vaikeisiin kokemuksiinsa. Sijaisvanhemmat ensiarvoisen tärkeitä auttajia lapsen kannalta, heille tukea arkiauttamiseen – lapsi tuo tullessaan kokemuksensa, väkivaltaisen käyttäytymisen mallin; kuinka päästä siitä irti ja auttaa myös lapsi siitä irti? Entä jos tieto lapsen väkivaltakokemuksista/lapsen käytös aktivoi omat muistot ja kokemukset? Lapsi tarvitsee oman vanhempansa luvan muistaa ja puhua väkivalta- ja kaltoinkohtelukokemuksistaan, joten biologista vanhempaa tarvitaan mukaan. Ja sosiaalityöntekijällä on sekä tietoa lapsen tilanteesta että vastuu tarvittavan tuen järjestämisestä.
Lapsen kanssa Mukana sijaisvanhempi, lapsen ei tarvitse yksin kertoa, muistella, kestää vaikeita muistoja Syntymävanhemmalta lupa puhumiseen, lapselle tieto siitä, mitä tukea vanhempi itse saa Lapsilähtöiset menetelmät; piirtäminen, kortit, nuket… Ammatillinen apu (theraplay, DDP…) Lasten ja nuorten ryhmät, rinnalla sijaisvanhempien ryhmät
Sijaisvanhemman kanssa Kuulemista ja keskustelua arjesta ja vanhempana toimimisen tavoista Tietoa lapsen historiasta kerrataan sijoituksen aikana Arkiauttamisen keinoihin auttaminen (mm. päivärytmi, iltarutiinit, rauhoittava kosketus, lapsen kertomiset/käytös - tartu vihjeisiin – mahdollisuus sanallistamiseen, vakauttava puhe, turvalliset käytännöt: puhelut, tapaamiset) Ammatillinen apu (theraplay, DDP..) Keskustelua myös parisuhteesta ja jaksamisesta Vertaistuen mahdollisuudet
Asenne lasta kohtaan • Leikkisyys (ilo lapsesta ja lapsen kanssa) • Hyväksyntä (Ilman ehtoja, vanhempi havaitsee käyttäytymisen taustalla olevan lapsen ja yksilön) • Uteliaisuus (avoin suhtautuminen lapsen sisäiseen maailmaan, arvostelematon ja tuomitsematon) • Empatia (kokemuksen jakaminen, saman kokeminen, affektiivinen läsnäolo