Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa

1. Kasvatuskumppanuus varhaiskasvatuksessa KOUVOLA ma 12.12.2005 Klo 13.30-16 ja 17.30-20 KM Kirsi Alila 050-4327858 TERVETULOA KOULUTUKSEEN!

2. Koulutuksen sisältö • Kasvatuskumppanuutta – mistä on kysymys? - Käsitteen taustaa, määrittelyä ja tarkastelua - Historiaa ja juuret - Tavoitteet, edellytykset, reunaehdot - Tutkimustietoa ja teoriaa - Haasteita ja kehittämisen paikkoja • Kasvatuskumppanuus arkityössä – mikä muuttuu, miksi ja miten? • Osaamisena, ammattitaitona • Menetelminä ja toimintoina • Artikkeli: Kasvatuskeskustelu kasvatuskumppanuuden areenana • Kivoja pikku tehtäviä matkan varrella! • Pieni paussi sopivassa välissä noin klo 14.30/18.30!

3. ”Working together” • kumppanuus (partnership) –käsite jo 1886 Unescon raportista ”Working together” • ammatti-ihmisten ja vanhempien kumppanuuteen perustuva yhteistyö • molempien osapuolien yhteinen intressi: lapsen kasvu ja oppiminen • ammatti-ihmisten vastuu vanhempien suuntaan • tasavertaisuus, kunnioitus, vastavuoroisuus • eri osapuolet täydentävät toisiaan • vastuu ja velvollisuus kumppanuusperusteisen yhteistyön käynnistämisestä on ammatti-ihmisillä • vanhemmat ammatti-ihmisten ajattelussa passiivisista tuettavista aktiivisiksi palvelujen käyttäjiksi

4. Fletcher (1996) • Kehittävä vuorovaikutus • ominaista riippuvuus ja sitoutuminen • sisältää molemminpuolista antamisen ja saamisen vastavuoroisuutta ja vastuunottamista • osaamisen jakamisen halukkuus • omien rajojen ylittäminen

5. Kasvatuksellinen kumppanuus • Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset (STM, julkaisuja 2002:9): • varhaiskasvatusta ohjaavina periaatteina lapsen, vanhempien ja henkilöstön osuus ja asema • painotettiin kasvatuksellista kumppanuutta • varhaiskasvatuksen toteuttamisen lähtökohta ja onnistumisen edellytys • lähtökohtana lasten tarpeet ja vanhempien kasvatustyön tukeminen • osapuolten tasavertainen vuorovaikutus • vanhempien ja asiantuntijoiden erilainen asiantuntemus, osaaminen ja tieto yhdistyvät • vanhempien osallistuminen olennaista

6. Vanhempien osallisuus • Kasvatuskumppanuus VASUSSA osa vanhempien osallisuutta lastensa varhaiskasvatuksessa (luku 4) • osallisuus kasvatuskumppanuutta laajempi käsite • VASUssa: • kasvatuskumppanuus • lapsen vasu ja sen arviointi • yksikön toiminnan suunnittelu ja arviointi

7. VASU: Kasvatuskumppanuus Mitä se on? • vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemista • edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista • vanhempien ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu, oman lapsen tuntemus • henkilöstön koulutuksen tuoma ammatillinen tieto ja osaaminen sekä • henkilöstön vastuu kasvatuskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luominen

8. VASU: Kasvatuskumppanuus • Lähtökohtana: • lapsen tarpeet ja hyvinvointi • lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen ohjaa varhaiskasvatuksen toimintaa • keskustelut arvoista, näkemyksistä ja vastuista sekä kasvattajayhteisössä ja vanhempien kanssa

9. VASU: Kasvatuskumppanuus • Mistä on kysymys?: • vanhempien ja henkilöstön asennoitumisesta yhteiseen kasvatustehtävään • yhteistyön konkreettisesta organisoinnista ja sopimisesta molemmille osapuolille sopivalla tavalla

10. VASU: Kasvatuskumppanuus • Tavoitteet: • yhdistää lapsen kannalta kahden tärkeän tahon; vanhempien ja henkilöstön asiantuntemus ja osaaminen, tiedot ja kokemukset lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi • lapsen tuen tarpeen havaitseminen ja yhteisen toimintastrategian luominen lapsen tukemiseksi • edistää vanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja

11. VASU: Kasvatuskumppanuus • Henkilöstön vastuu: • henkilöstön ensisijainen vastuu sisällyttää alusta alkaen perhekohtaisesti kasvatuskumppanuus luontevaksi osaksi lapsen varhaiskasvatusta • vanhemmille luotava mahdollisuuksia esim. • kasvatuskeskusteluihin • oman lapsen osalta, yhdessä muiden vanhempien kanssa, henkilöstön kanssa • (monipuoliseen osallistumiseen • erilaiset ja vaihtelevat yhteistyön, osallisuuden ja kumppanuuden muodot)

12. Ryhmäkeskustelu • Minkä/mitkä asiat olet kokenut hankalaksi/vaikeaksi • kasvatuskumppanuuden käsitteessä? • sen käytännön toteuttamisessa? Mikä siis mietityttää? - Mitkä asiat olet kokenut hyväksi/parannukseksi suhteessa entiseen?

13. Metafora -tehtävä • Kasvatuskumppanuus on kuin…… (+ perustelu) Kokeile tätä vanhempien kanssa!

14. Kasvatuskumppanuus = VAATIVAA VUOROVAIKUTUSTA! mutta kasvatuskumppanuutta ei voi edistää ainoastaan henkilöstön vuorovaikutustaitoja kehittämällä ….MIKSEI?

15. Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnalliset, kulttuurelliset ja rakenteelliset reunaehdot: mm.: • perheiden vuorotyö • määräaikaiset työ- ja päivähoitosuhteet • moninaiset perhemuodot ja –tilanteet • monikulttuurisuus • lasten kasvuympäristöjen vaihtelut • perheiden kasvatukselliset tarpeet; odotukset varhaiskasvatukselta

16. Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnalliset reunaehdot: • Perheet erilaisia • rakenteeltaan • kulttuuriltaan • arvostuksiltaan • pyrkimyksissään • arjen ratkaisuissaan • vahvuuksissaan • tarpeissaan (Ferguson&Ferguson, Gallimore, Weisner, Kaufman&Bernheimer) • vanhempien ikä ja kokemus vanhempana

17. Kasvatuskumppanuuden yhteiskunnalliset reunaehdot: • Ammatti-ihmiset erilaisia: • ammatti-tausta; koulutus • osaaminen • ikä • työkokemus • asenne • kasvatuskäsitykset • palvelualttius…

18. Karila & Nummenmaa • Kasvatuskumppanuuden rakentaminen eri sukupolvien välille edellyttää kasvatuksen kulttuurisen perustan pohdintaa ja tiedostamista • lapsi edustaa tuntematonta tulevaisuutta • vanhemmat nuoria aikuisia omine arvoineen, uskomuksineen • henkilöstö ikääntyvine työntekijöinä omine elämismaailmoineen (Matkalla moniammatillisuuteen –Kuvauskohteena päiväkoti)

19. Päivähoidon reagointitavat (Puroila) • Suomalaisen yhteiskunnan muutos: miten päivähoito voi reagoida muutokseen? • toimiminen entiseen tapaan • muutoksen tavoitteleminen perheissä • päivähoito pyrkii muuttumaan itse Mikä näistä realistinen vaihtoehto?

20. Kumppanuuden juuret – yhteistyö eri aikoina • 1970 –luku • vanhemmat taka-alalla • henkilöstöllä auktoriteettiasema • koti ei puuttunut päivähoidon toimintaan • päivähoito ei puuttunut kotikasvatukseen • hlökunta teki lapsen hoitoa, kasvatusta ja opetusta koskevat päätökset • kotikasvatuksen tukeminen = oppimisvalmiuksien edistämistä ja korjaamista

21. Kumppanuuden juuret – yhteistyö eri aikoina • 1980 –luku • ekologisen teorian esiin nouseminen • yhteistyö päivähoitokasvatuksen perustaksi • vanhemmat ja henkilökunta yhdessä • 1990 –luku • yhteistyön merkityksen korostuminen entisestään • lapsen ja perheen yksilöllisen huomioimisen korostaminen ja vaatimus vanhempien taholta • muutosprosessi: aikuislähtöisyydestä lapsilähtöisyyteen, ammattilaislähtöisyydestä perhelähtöisyyteen

22. Perheet ja päivähoitohenkilökunnan ammatillisuus -kehityssuuntia • Ammattilaislähtöisyys • henkilöstöllä auktoriteettiasema • Perheiden tukema ammatillisuus • vanhempien odotetaan tukevan henkilökunnan suosittelemia toimintatapoja • Perhekeskeinen ammatillisuus • ratkaisut tehdään yhdessä, vanhempia ohjataan ja neuvotaan • Perhelähtöinen ammatillisuus • lapsen ja perheen tarpeet työn lähtökohtana

23. Yhteistyö vanhempien kanssa – kumppanuuttako? • lähtökohtana päivähoidon keskeinen tehtävä: kotikasvatuksen tukeminen (phlaki 304/1983, 2a§) • paljon tutkimuksia, myös Suomessa, varsinkin 80-luvulla (esim. Hujala) • yhteistyöstä ja kumppanuudesta puhutaan paljon – ovatko puhe ja käytäntö ristiriidassa? (Puroila)

24. Yhteistyö - kasvatuskumppanuus • onko kyseessä sama vai eri asia? • mikä ero käsitteillä? • ”kasvatuskumppanuus yhteistyötä laajempi käsite” • varhaiskasvattajan orientoituminen työhön, asenne • tietoinen valinta lähtökohdaksi kaikelle yhteistyölle • ajatuksellisesti ja asenteellisesti eri asiat • yhteistyötä tehdään, jotta kasvatuskumppanuus toteutuu

25. hoitaja lapsi lapsi vanhempi vanhemmat & hoitaja yhteistyö kasvatuskumppanuus

26. Kasvatuskumppanuus • Edellytyksiä(Tiilikka, 2004) • 1. ammatti-ihmisen oma ihmiskäsitys tulee olla tiedostettua • oman työn arvot, käsitykset ja tavoitteet perustellusti esille • 2. ammatti-ihmisen tulee tuntea vanhempien kasvatuskäsitykset • jotta niitä voi tukea! • molemmat tulee huomioida sekä • työn kehittämisessä että • kumppanuuden edistämisessä

27. Perhe asiantuntijana • Paula Määttä: Perhe asiantuntijana –erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt 1999: • yhteistyön taustalla ekokulttuurinen teoria • lapsen kasvatus (ja kuntoutus) suunnitellaan perhelähtöisesti • perheen arvot + ammatti-ihmisten asiantuntemus • lapsen tarpeet ja arjen käytännöt ohjaavat toimintaa lapsilähtöisesti • vastuu lapsen hyvinvoinnista kuuluu kaikille • lapsen hyvinvoinnin taustalla • koko perheen hyvinvointi • perheen ja yhteiskunnan palvelujen saumaton yhteistyö

28. Ekokulttuurinen teoria • Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa lähiympäristönsä kanssa. • Pienen lapsen kannalta keskeinen kasvuympäristö on koti, myöhemmin päiväkoti ja koulu • Vanhempien ja ammatti-ihmisten yhteiseksi intressiksi muodostuu väistämättä lapsen kasvu-, oppimis- ja toimintaympäristöjen laatu. (Liisa Heinämäki) KOTI LAPSI PÄIVÄ- HOITO

29. Perhe asiantuntijana • siirtyminen ekokulttuurisen teorian mukaiseen ajattelu- ja toimintatapaan edellyttää • ammattikäytäntöjen uudelleen arviointia • uusia työkäytäntöjä • muutoksia mm. puhetapoihin: ongelmakielestä kompetenssikieleksi • vanhempien asema perhelähtöisessä työssä ”kumppanuutta”

30. Kasvatuskumppanuuden tavoitteet/tehtävät: Ekokulttuurisuuden näkökulma 1. Turvata kasvatuksellinen jatkumo kodin ja ph-paikan välillä: edesauttaa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista, lapsi- ja perhekohtainen yhteistyö, yhteiset kasvatuskäytännöt 2. Lisätä vanhempien kasvatustietoisuutta ja tukea heitä kasvatuskysymyksissä: Yksilön ja perheen itseluottamuksen, tietojen, taitojen lisääminen ja mahdollisuudet toimia itsenäisesti ja täysivaltaisesti 3. Lisätä vanhempien vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia vanhemmat mukana toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa 4. Vapaamuotoiset ulottuvuudet: pohja kasvatukselliselle yhteistyölle, perheiden ja henkilöstön tutustuminen, perheiden kohtaamisen mahdollisuus: vertaisvuorovaikutus, sosiaalisten verkostojen vahvistaminen

31. Anna-Maija Puroila (toim) Kehittyvä perhetyö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 12/2004 Oulu

32. Kasvatuskumppanuus yksityisen ja julkisen rajalla • Kasvatus • sekä kodin yksityiseen elämänpiiriin liittyvää toimintaa • että julkisen vallan piirissä harjoitettavaa ammatillista toimintaa • kaksoisluonteesta jännitteitä? • miten julkinen ja yksityinen intressi kohtaavat?

33. Yksityinen - julkinen YKSITYINEN VUOROVAIKUTUSAREENA JULKINEN • PERHE: • kotikasvatus • kodin arvot • kodin kulttuuri • PÄIVÄHOITO: • ammattikasvatus • ammatilliset arvot • ammattikulttuuri

34. KASVATUSKUMPPANUUSyksityinen ja julkinen kohtaavat • Yhteinen vuorovaikutusareena: osallisuus, kasvatuskumppanuus, perhelähtöinen ammatillisuus • yhteinen kasvatustehtävä • yhdessä sovitut arvot • ja toimintakäytännöt PERHE Päivähoito

35. Kasvatuskumppanuuden este: Sosiaalinen etäisyys? • Powell (1991): • vanhemman ja ammattilaisen välillä usein sosiaalinen etäisyys • molemmilla osapuolilla sitä ylläpitäviä rakenteita • perheen yksityisyyden suoja • vanhempien oikeuksien kunnioittaminen • vanhemman (äidin) ja lapsen välinen suhde • ammattilaisen autonominen asema ja itsemääräämisoikeus • erilaiset roolit suhteessa lapseen:

36. Sosiaalinen etäisyys • Erilaiset roolit suhteessa lapseen: • vanhempien kasvatus: elämänikäistä, kokonaisvaltaista vastuuta, vaistonvaraista, kokemusperäistä, yksilöspesifiä… • ammattilaisen kasvatus: rajatumpaa ajallisesti, erityisiä tehtäviä, perustuu yleiseen, teoreettiseen tietoon lapsenkasvusta, kehityksestä, oppimisesta, tavoitteenasettelu, suunnitelmallisuus, ryhmäorientoituminen, ei samanlaista tunne- ja kiintymyssuhdetta kuin vanhemmilla • Kuva asiantuntijuudesta on muuttunut / muuttumassa: • ammatillisuuden selvärajaisuus heikentynyt • valta-asema suhteessa asiakkaaseen kyseenalaistunut

37. Tarve rajanylityksiin? • asiakaslähtöisyys taustalla • erillisyydestä ja etäisyydestä kohti tehtävien ja roolien kohtaamista • kumppanuuden toteutuminen edellyttää • kodin ja päivähoidon välisten rajojen tiedostamista sekä • uudenlaisen vuorovaikutusareenan luomista kodin ja päivähoidon välille

38. Päivähoidon perustehtävä? Pohdi: • Kuka on asiakkaasi? • Mikä/Kuka on työsi perustehtävän mukainen kohde? • Saat käyttää vain yhtä sanaa!

39. Päivähoidon perustehtävä:kaksi erilaista toimintaan vaikuttavaa tulkintaa • Lasta painottava tulkinta: kotikasvatuksen tukeminen on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista päivähoidossa - varhaiskasvatustyön ensisijainen ja AINOA todellinen kohde on lapsi - keskeisellä sijalla ammattilaisen ja lapsen välinen vuorovaikutus - hyviä suhteita vanhempiin arvostetaan, yleinen kohteliaisuus vallitsee - vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö ei olennainen osa varhaiskasvatustyötä (Puroila 2002)

40. Päivähoidon perustehtävä:kaksi erilaista tulkintaa 2. Perhettä painottava tulkinta: lapsi on kiinteä osa perhettään • varhaiskasvatustyö kohdentuu koko perheeseen • lapsen kasvua ja kehitystä ei voi tukea ilman vanhempien ja henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja kumppanuutta • ammattilaisen vuorovaikutus lapseen ja vanhempiin merkityksellistä • vanhempien omaa lasta koskeva asiantuntemus halutaan hyödyntää : vaikutus työkäytäntöihin!

41. Kasvatuskumppanuuden ulottuvuuksia • Kasvatuskumppanuus voi perustua erilaisiin lähtökohtiin, tavoitteisiin, intensiteettiin, vaikuttamisen suunta jne. • Kolme erilaista näkökulmaa tavoitteeseen • normaalin kotikasvatuksen tukeminen • ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen • korjaava työ

42. Yhteistyön intensiteetti • satunnainen yhteydenpito • onko yhteistyötä? • puuttuuko kasvatuskumppanuuden keskeiset elementit? • pitkäjänteinen yhteinen työ • aikaa ja panostusta rakentumiseen • yhteisten tavoitteiden jäsentyminen olennaista • erilaisia/monipuolisia toimintatapoja

43. ammattilainen tukee vanhempia päivähoidon toimintakäytännöt ammattilainen perheen kasvatuskäytännöt vanhemmat vaikuttajina vanhempi Yhteistyön vaikuttamisen suunta

44. Toimintaympäristön ja perustehtävien tulkintaan liittyvä osaaminen Varhaiskasvatukseen liittyvä osaaminen Yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen liittyvä osaaminen Jatkuvaan kehittämiseen liittyvä osaaminen Kontekstiosaaminen Kasvatusosaaminen Hoito-osaaminen Pedagoginen osaaminen Vuorovaikutusosaaminen Yhteistyöosaaminen Reflektio-osaaminen Tiedonhallinta-osaaminen Karila & Nummenmaa:Päiväkotityön keskeiset osaamisalueet

45. Väitöstietoa vanhemman näkökulmasta…. • Aila Tiilikka • Äitien kasvatuskäsityksiä ja arviointeja hyvästä päiväkotikasvatuksesta • Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta • 21.1.2005

46. Tutkimuskysymyksiä – kasvatuskumppanuuskysymyksiä? • Millainen on äitien käsitys lapsesta? • Mitkä ovat äitien keskeiset kasvatusihanteet ja –tavoitteet? • Millaiset käsitykset äideillä on kasvatussuhteen laadusta ja kasvatusmenetelmistä? • Millaiset käsitykset äideillä kasvatusyhteistyöstä päiväkodin kanssa? • Miten äidit arvioivat päiväkoti-kasvatusta kasvatuskäsitystensä valossa?

47. Tuloksia: • hyvän päiväkoti-kasvatuksen ja sen kehittämisen edellytys on vanhempien osallisuuden vahvistaminen lapsen päivähoitoprosessin suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa • äideillä pääosin positiivinen käsitys päiväkodin henkilöstön mahdollisuuksista tukea lapsen yksilöllisyyttä, tunne-elämän ja itsetunnon kehitystä

48. Tuloksia: • käsitykset kasvatusyhteistyöstä nojaavat vanhempien ensisijaiseen kasvatusvastuuseen • onnistunut yhteistyö edellyttää: • vanhemman riittävää tietotaitoa päiväkoti-kasvatuksesta • vanhemman tunnetasoista myönteistä kokemusta vanhemman omasta suhteesta pk:n, samoin kuin lapsen kasvatustilanteesta • vanhemman tulee saada vaikuttaa lapsensa kasvatusprosessiin • yhteistyö koetaan vanhemmuutta tukevana

49. Tuloksia: • pääsääntöisesti yhteistyö on vanhemmuutta tukevaa • kriisitilanteissa arvoristiriidat saattavat nousta pintaan • arvoristiriitoihin kaivataan päiväkodilta keskustelu- ja kasvatuskumppanuutta

50. Tuloksia: • vanhempien kasvatuskäsitysten tunteminen ja ymmärtäminen voivat parantaa ammattilaisten työtä perheiden erilaisuuden huomioimisessa ja tukea kasvatuskumppanuutta • tällöin myös vanhempien osallisuus vahvistuu • yhteinen päiväkotikasvatuksen suunnittelu ja arviointi • vanhempien näkemykset tulisivat artikuloiduksi myös varhaiskasvatuksen suunnittelijoiden ja päättäjien työn tueksi