Nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen

1. Nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen Projektikoordinaattori Maiju Kannisto Ennakointi ja moniammatillisuus nuorisotyössä – takuu tulevaisuudesta? 18.4.2013

2. NOTKE-toiminnan järjestäminen • Eri toimijoiden roolit nuorten tavoittamisessa ja toiminnan järjestämisessä ja siihen sitouttamisessa

3. Tavoittaminen • Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tunnistaminen ja tavoittaminen leimaamatta • Markkinointi • pelkkä lehti-ilmoitus harvoin riittää, vaan osallistumiseen tottumattomia ja syrjään vetäytyviä nuoria on motivoitava • Kontaktointi, tutun ihmisen kannustus • Avoin vs. kohdennettu toiminta? • Avoin matalan kynnyksen toiminta viedään nuorten luo • Kohdennettu toiminta pienelle ryhmälle henkilökohtaisen kontaktoinnin kautta  moniammatillinen yhteistyö

4. Nolauksen pelko Se vaatii tosi paljon se draama, et esimerkiks se et käskee vaan et otetaan kengät pois jalasta ja tullaan piiriin, ni se on jo niin poikkeava juttu. Et kaikkii nolottaa ottaa kengät pois jalasta, ku ne ei ooajatellu et millaset sukat mul saattaa olla, ni huomaa et niil mene jo hirveet jännitykset päälle jo siinä kohtaa. -- onko myös se, että kun se ikäryhmä on niin laaja, et ne nuoret ei oikein tiä että ketä tänne on tulossa, niin sekin varmaan vaikuttaa. Että jotenki se voi aiheuttaa turvattomuutta.

5. Sitouttaminen • Toiminnan säännöllisyys ja jatkuvuus • Kannustimet ja porkkanat • Konkreettinen hyöty • Hygieniapassi • Toiminta osana työpajatoimintaa • Houkuttimena ruoka • Kokkailun yhdistäminen monenlaiseen toimintaan nuorisotiloihin, työpajalle, leiritoimintaan • Viikonlopun jälkeen kokkikerho

6. Sitoutumattomuuden kokemus Ne vaan on, ne vaan haluu olla rauhassa. - - Ei ne tiiäitekää mitä ne tekee, ne vaan menee silleen miten kaveritki. Ja sitten tääl on jotenki totuttu tämmöseenvapaa-aikahengailuunenemmänki, nää nuoret tuolla nuorisotalolla kuiteski, että semmonen sitoutunut toiminta ehkä kammoksuttaa. Ja sittekumäoonvaatinu et kännykät pois ja nyt kaikki tehdään, ni on ollusellasta vastustusta alkuun.

7. Ohjaaja • Ohjaajan henkilökohtaiset ominaisuudet ja uskottavuus • Ohjaajan rooli • Tuttu vai tuntematon? • opettaja • nuoriso-ohjaaja • ulkoinen palveluntarjoaja • kisälli - oppipoika • vertaisohjaaja

8. Ohjaaminen nuorten ehdoilla -- osa niinku toivo et tääois joku tv, niinku joku idols-kilpailu tai joku tällanen vastaava. Et jotkut oli ihan yllättyneitä et missä ne kamerat on, ja lähti sitte menee ku ei ollu kameroita. Ja sitseuraavakslaitoinki, ku huomasin et ahaa et täällä toivotaankitällastaidols-meininkiä, nisittelaitettiinki vähä teatterivaloa ja vähä spektaakkelinomaisuutta yritettiin, ja että nyt tulee joku tällanen räppibiisi ja siihen piti ryhmissä tehdä musiikkivideo, mutsit ne menikiyhtäkkiiiha jäihin siitä et sit se oliki liian paljon. Et me todella haettiin sitä väylää, eikä meinattu millään löytää. Musta tuntu et mä opin yhest kerrasta jotain, ai et tämmönen kakku, ja sitmä teen sitä, nisitsiä oli aina uudet ihmiset, et koskaan ne samat ihmiset ei tullu sinne jokaiselle kokeilukerralle.

9. Toimintaan motivoiminen • Ryhmäyttäminen • Yhdessä tekeminen ja heittäytyminen • Tunne ryhmään kuulumisesta • Liian suuri ikähaitari ongelmallinen • Yhteiset työvaatteet • Miten kokee muut osallistujat? • Vastuun antaminen • Nuorille päätösvaltaa toiminnan suunnittelussa • Tehdään oikeita töitä, josta nähdään tulokset • Kuka toimintaa järjestää, onko tunnettu? • Ilmainen toiminta voi epäilyttää

10. Ryhmähenki ja onnistumisen ilo Joo, ihan näisviimesistreeneismä huomasin, et ku me otettiin valokuvia tästä ja kumä vaadin et kaikilla on puvustus valmiina, ni se selkeesti oli sellanen nostatus, et ku oli teatterivalot ja otettiin valokuvia, että se oli semmonenvau-hetki monelle, semmonenstarba-hetki. Et selkeesti se kerta nosti sitä motivaatiota olla mukana, ja siit ehkä tuli semmonen tunne, et tästä tulee hieno ja tästä tulee valmis esitys pian. Ja sen jälkeen on kyllä huomannu, että se motivaatio osallistua on ollu erilainen.

11. Innostavat tekemisen aiheet sit ku on muutaman semmosen jutun keksiny mitä ne on innostunu tekemään [käsityöpajalla], ni sit se onki ollu et niiton yhtäkkiä kolme-neljäkymmentä yhtä aikaa.

12. Vastuun antaminen Selkeestinää nuoret ei ootottunu siihen et niitten mielipidettä kysytään ja he saa päättää ite omista säännöistään. -- Se meininki on ollu vähän sellasta, et ehkä niiltä ei oo vaadittu tarpeeks, että on annettu lupa istuskella ja räplätä kännykkää. Että ei o ollusellastapaloo tehdä sitä hommaa. - - nitäs [draamakerhossa] on tämmönen valinnan paikka ja semmonen hyvin konkreettisesti näkyvä, ja omat valinnat näkyy hyvin selkeesti siinä. Et kaikki mitä on halunnu tehdä ni saa tehdä, ja on annettu paljon niille vaikuttamisen mahdollisuuksia, ja vaadittuki sitä.

13. Tuttu kiinnostaa, uusi epäilyttää Mäluulen et tääl ei oo kokemusta tällä alueella vielä tällasesta toiminnasta [draamakerho], et mitä se on, ja se vähän pelottaa vielä.- - Seki varmaan auttaa, et nyt kutää koko koulu näkee tän esityksen, niin ne näkee et, aa, tällasta ne on tehny siellä. Ni se on heti ymmärrettävämpi muoto, et okei tämmösestä on kysymys ja haluaisin ehkä olla mukana itse. Mä tekisin sen [mahdolliset uudet kerhot] kunnan alaisuudessa, nuorisotoimen alaisuudessa, ni sinne tuliski porukkaa. Just sen takia et se tiedetään, tätä [Notke-hanke] ei tiedetä.

14. Tila • Toiminta sinne, missä nuoret muutenkin ovat • Nuorisotaloille viedyt kerhot ja työpajat • Kouluissa järjestetyt kerhot ja kurssit • Työpajalla järjestetty kurssi • halutaanko tilaan tulla? • Kaikki eivät identifioidu kouluun tai nuorisotalolle  Tarjolle myös ”neutraalien” tilojen toimintaa, esim. nuorisoteatteri • Kulkuyhteydet • Leirit pois arjen ympyröistä

15. Tilojen kokeminen Mennään sinne missä ne nuoret viettää sitä vapaa-aikaa. Mäluulen että myöski ongelma tää, että kurssi on täällä koulun tiloissa, et nää oppilaat mieltää sen kouluks, et ne haluu pois täältä, et ku koulu on ohi ni ne ei haluu tulla tänne enää sen jälkeen. Et se oli yks ongelma.

16. Aikataulu • Mihin aikaan? • Koulun jälkeen koululle palaaminen ei innosta  suoraan koulun jälkeen • Kuinka pitkäkestoinen toiminta? • Intensiivikurssi vs. mikä on liian usein? • Milloin aloittaa mainostus? • Toimintaa täytyy markkinoida moneen kertaan, kerralla ei jää muistiin, pitää olla myös viime hetken muistutus

17. Ajan kokemus Jos järjestetään just sillon, ku ne on nuokkarilla, niin ne lähtee mukaan, vaik ne ei oliskuullukaan koko jutusta.

18. yhteystiedot http://rosa.utu.fi/notke Projektikoordinaattori Maiju Kannisto p. 02-333 6536 / 040 3531018 maiju.kannisto@utu.fi Projektitutkija Liisa Reunanen liisa.reunanen@utu.fi Projektin vastuullinen johtaja Professori Osmo Kivinen osmo.kivinen@utu.fi Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSEHämeenkatu 120014 Turun yliopisto ruse@utu.fi