1 / 24

Ainedidaktiikan perusteet

Ainedidaktiikan perusteet. Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos. Sisällys. Johdattelua Didaktiikka ja tavoitteet Ainedidaktiikan perusteet -kurssi osana opettajan pedagogisia opintoja, kurssin tavoitteet ydinsisältö toteutus ja työtavat kirjallisuus suoritus arviointi. Johdattelua.

shadi
Download Presentation

Ainedidaktiikan perusteet

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Ainedidaktiikan perusteet Eero SalmenkiviOpettajankoulutuslaitos

  2. Sisällys • Johdattelua • Didaktiikka ja tavoitteet • Ainedidaktiikan perusteet -kurssi osana opettajan pedagogisia opintoja, kurssin • tavoitteet • ydinsisältö • toteutus ja työtavat • kirjallisuus • suoritus • arviointi

  3. Johdattelua • Metafysiikan alussa (1, 980b22-25) Aristoteles määrittelee, että sellaisia eläimiä voidaan opettaa, joilla on muistin lisäksi kuuloaisti (esim. mehiläisiä ei voi). • Vaikuttaa siltä, että tässä ajatellaan muistitiedon siirtämistä puheen avulla. • Olkoon tämä A:n näkemys tai ei, se ei pidä paikkaansa. • Oppiminen ja opettaminen voi olla hyvin monimuotoista. • Olennaista opettamisessa on, että se tähtää johonkin tiettyyn oppimiseen (vaikka voi olla mukana aiheuttamassa muunlaistakin oppimista). • Opetuksen tavoitteellisuuden pitää näkyä opetuksessa → aina ensiksi pitää kysyä, mitkä ovat kunkin opetuksen tavoitteet.

  4. Tavoitteellisuus et:ssä ja filosofiassa • Reaaliaineiden opetuksessa opettajan esityksen (kalvosulkeiset) ja oppikirjan informaation mielenpainamisella on vahva ote. • ET:n ja filosofian didaktiikan kannalta tuosta on päästävä eroon, jotta voidaan määritellä niitä taitoja, joita näisää oppiaineissa opitaan.

  5. Ainedidaktiikan perusteet -kurssi (68251)

  6. Tavoitteet Opiskelija ymmärtää • didaktiikan perusteet • yleisdidaktiikka on (kai) ohi, mitä tämä tarkoittaa (eli puuttuuko vielä jotain, jos niin mitä)? • ainedidaktiikan opetettavan oppiaineensa opetusta, opiskelua ja oppimista sekä niihin liittyvää suunnittelua, toteutusta ja arviointia tutkivana ja kehittävänä tieteenalana • didaktinen ajatte kurssia leimaavana piirteenä • määritellään lisää, jos asia ei ole selvää yleisdidaktiikan pohjalta. lapsille -liikkeeseen liittyvää

  7. Tavoitteet (jatkuu) Opiskelija ymmärtää (jatkuu) • oppiaineen tietoteoreettisen perustan opetuksen kannalta. • Filosofiassa tietoteoria on osa aineen substanssia,ET:ssä kysymys oppiaineen tietoteoreettisesta oikeutuksesta on haastavampi (”mistä opettaja tietää, että rasistinen oppilas on väärässä?”) • Didaktiikan kannalta tässä on kysymys myös siitä, millaisena tiedon muotona oppiaine esiintyy, ennen kaikkea: mikä on sen suhde akateemiseen kaimaansa. • reflektion merkityksen opettajaksi kehittymisen kannalta sekä teorian ja käytännön integroimisessa. • Filosofisen ja kasvatustieteellisen reflektion suhde on kiinnostava kysymys!

  8. Tavoitteet (jatkoa) Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun ohjausta ottamalla huomioon • opetussuunnitelman • OPS määrää opetuksen tavoitteet ja sisällöt, suomalaisessa mallissa menetelmien valinta on opettajan asia • ET: oletuksena LO ET-peruskurssin tiedot eli opiskelija tietää ET:n luonteen opiaineena ja perehtynyt perusopetuksen OPSiin (neljä teema-aluetta, lainsäädännön perusteet, ihmisoikeudet, keke jne.; kurssin suorittaminen yhtä aikaa AD:n kanssa on kuitenkin mahdollista) • Filosofia: lukiofilosofian, 'harrastefilosofoinnin' ja akateemisen filosofian ero

  9. Tavoitteet (jatkoa) Opiskelija osaa suunnitella opetusta ja opiskelun ohjausta ottamalla huomioon (jatkoa) • oppiaineen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyvän tutkimuksen sekä • opetuksesta on olemassa paljon tutkimusperustaista tietoa, haasteena on tämän 'uuttaminen' opettajan käytännön tietotaidoksi • filosofiassa ja ET:ssä tuore tutkimustieto on paljolti filosofiaa lapsille -liikkeeseen liittyvää • oppiaineen tietoteoreettiset kysymykset • ks. edellä.

  10. Tavoitteet (jatkoa) Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on valmiuksia • tarkastella koulua toimintaympäristönä sekä ymmärtää opetuksen ja kasvatuksen arvoperustaa • Vaikka informaali oppiminen ja avoimet oppimisympäristöt ovat erittäin muodikkaita ilmiöitä, kurssi pysyttelee OPS-perustaisessa kouluopetuksessa. • käyttää monipuolisia työtapoja ja tieto- ja viestintätekniikkaa • hallita vuorovaikutustilanteita • tarkastella opettajuutensa kehittymistä • toivottavasti näihin saa jotain valmiuksia?

  11. Ainedidaktiikan perusteet, tavoitteiden karvalakkikoonti • Kurssi kattaa syksyn ainedidaktiikan opinnot ennen perusharjoittelua→ sen on tarkoitus antaa valmiudet harjoittelutuntien pitoon ja silloittaa tie 1. periodissa opiskellusta kasvatustieteen teoriasta 2. periodin käytännön opetukseen. • Opettaja ei ole koskaan valmis ja muodolliseenkin kelpoisuuteen tarvitaan myös maisterivaiheen opinnot → kyse on ensimmäisestä askeleesta ja selviämispaketista.

  12. Ainedidaktiikan perusteet, rakenne Opintojakso sisältää seuraavat osat: • Yleisdidaktiikka 1 op (68137) • Kouluun tutustuminen 1 op (681364) • Ainedidaktiikka 6 op3A) Ainedidaktiikan luennot 2 op (68149)3B) Ainedidaktiikan ryhmäopetus 4 op (68153) • Reflektio 1 op (68325) • Tämä jako käsitelty tarkemmin AD-infossa. • Jatkossa keskitytään osioon Ainedidaktiikka 6 op. • Muut osiot opiskelija suorittaa vain ns. ensimmäisessä (ainoassa) opetettavassa aineessa.

  13. Ainedidaktiikan perusteet sisältää erilaisia osia: • Yleisdidaktiikka: luennot, kirja Didaktiikan perusteet ja tentti. (2 op) • Kouluun tutustumisen jakso, joka toteutetaan harjoittelukouluissa + essee 1. aineen ryhmään. (1 op) • Ainedidaktiikan luento- ja ryhmäopetus sekä näihin liittyvä kirjallisuus, joista tentti. (2+2 +1+1 op) • Ainedidaktiikan osioon sisältyy myös opettajaksi kasvun reflektiota ja sen ohjausta (1 aineessa). (1 op)

  14. Toteutus, työtavat ja opetus • ETn ja filosofian didaktiikassa olennainen ero opetuksessa ei ole luentojen ja ryhmäopetuksen välissä vaan eri didaktiikkoja opiskelevien erilaisten kurssi sisältöjen välillä. • Tähän liittyvä erillinen aikataulu käsitellään ryhmäopetuksessa (ke 28.8.).

  15. Kirjallisuus (filosofia) • Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. • Juuso, H. & Tomperi, T. (toim.) 2008. Sokrates koulussa. Tampere: niin&näin. • niin & näin -lehden filosofian opettamisen teema-numero 2/2000, s. 28 – 62. Saatavilla verkosta: http://netn.fi/sites/netn.fi/files/netn200.pdf • Kallioniemi A. 2008 (toim.). Uudistuva ja kehittyvä ainedidaktiikka: Ainedidaktinen symposiumi 8.2.2008 Helsingissä. Osa 1. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 298, s. 93–127. • Kotkavirta, J. (toim.) 1995. Filosofia koulunpenkillä. Kirjoituksia oppiaineen didaktiikasta. Helsinki: Painatuskeskus.

  16. Kirjallisuus (ET) • Brenifier, O. 2007. Keskusteleva opetus. Tampere: niin&näin. • Elo, P. & Heinlahti, K. & Kabata, M. (toim.) 2003. Hyvän elämän katsomustieto – Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n vuosikirja 2003. Helsinki: Feto. • Elo, P. & Honkala, S. & Salmenkivi, E. (toim.) 2004. Hyvän osaamisen katsomustieto – Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat (FETO) ry:n 2004. Helsinki: Feto. • Kallioniemi A. & Salmenkivi, E. (toim.) 2007. Katsomusopetuksen kehittämishaasteita – Opettajankoulutuksen tutkinnonuudistuksen virittämää keskustelua. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. Tutkimuksia 279, 125–162. Helsinki: Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos. • Seppo, J. 2003. Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa. Helsinki. Edita.

  17. Oheiskirjallisuus (pääosin yhteinen) • Freese, H.-L. 1992. Lapset ovat filosofeja. Ajatusmatkoja kasvaville ja kasvattajille. Jyväskylä: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. • Gregory M. 2009. Filosofiaa lapsille & nuorille. Suom. J. S. Tuusvuori. Tampere: niin&näin. • Matthews, G. B. 2003. Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. Suom. A. Mattila. Helsinki: WSOY. • Lipman, M. 1997. Harri – Päättelyn taitoja. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntänyt ja toimittanut S. Honkala. • Lipman M. Liisa – Eettisiä kysymyksiä. Filosofiaa lapsille ja nuorille: opettajan opas. Kääntäneet ja toimittaneet P. Elo, O. Hakala & R. Korhonen. Helsinki: Edita. • Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www.oph.fi/download/47345_lukion_ opetussuunnitelman _perusteet_2003.pdf • Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla verkosta: http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/pops_web.pdf • verkkoaineistoja http://www.helsinki.fi/et

  18. Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus • Luennot ja niihin liittyvä kirjallisuus suoritetaan ainedidaktiikan tentissä 23.10. klo 16.00─19.00, • (tentissä voi olla eri laajuuksia suorituksen op:ista riippuen, sovitaan myöhemmin yksityiskohtaisemmin) • Fi ja ET:n kohdalta tentti maininta puuttuu ”historiallisista” syistä.

  19. Ainedidaktiikan perusteet kurssin suoritus • Ryhmäopetus, siihen liittyvä kirjallisuuden sekä oheiskirjallisuus suoritetaan aktiivisella osallistumisella + opetus- , suunnittelu- ja muilla suullisilla ja kirjallisilal tehtävillä. • Erityisesti ns. FILA-seminaarit • HUOM: lisäksi • yleisdidaktiikka sekä (1. aineessa) • kouluun tutustumiseen osallistuminen ja essee • reflektio tehtävineen

  20. Ainedidaktiikan perusteet kurssin arviointi • Kouluun tutustuminen (1 op) ja reflektio (1 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Ne saattavat vaikuttaa ryhmätyöskentelyn arvosanaan. • Yleisdidaktiikasta tulee erillinen arvosana. • Ryhmätyöskentelyssä arvioidaan läsnäoloa, aktiivisuutta oheisen ohjeen pohjalta. • Luentojen ja kirjallisuuden suoritus tentillä (tai esseillä) arvioidaan asteikolla 0 – 5. • Kurssista kootaan periaatteessa kokonaisarvosana hallinnollisesti. • Opettajan pedagogisten opintojen kokonaisarvosana kootaan opintopistein painotetusta keskiarvosta.

  21. AD1-KURSSIN ARVIOINTI (jatkuu)

  22. Ainedidaktiikan perusteet -kurssin arviointi, jatkoa • Arvioinnin osina arvostelu ja jatkuva suullinen palaute • Esseet ja tentit arvostellaan asteikolla 0 – 5. Kriteereinä ovat osoitettu lukeneisuus, teoreettinen oivaltavuus, näkökulmien monipuolisuus, luento- ja ryhmäosuudessa käsitellyn aineiston hyödyntäminen ja argumentoinnin johdonmukaisuus. On tärkeää, keskustella aiemman tutkimustiedon ja kirjallisuuden kanssa, ei ainoastaan omien ennakko-oletusten kanssa. (Huom: näitä arviointikriteerejä käsitellään tarkemmin kevään ainedidaktiikan opetuksessa.)

  23. Poissaolot • Filosofiassa ja ET:ssä ei eroa luento- ja ryhmäopetuksen välillä • Ryhmäopetuksessa opitaan opettajan työssä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja tehdään yhteisiä töitä - läsnäoloa vaaditaan (erityisesti välille 15 % – 50 % sijoittuva poissaolojen määrä vaikuttaa arvosanaan)- korvaavasta suorituksesta sovitaan erikseen

More Related