Leiritoiminnan perusteet

1. Leiritoiminnan perusteet Leiritoiminta on yksi nuoriso-, kasvatus- ja vapaa-aikatoiminnan muoto, jossa tavoitteellisesti toteutetaan ryhmässä niitä päämääriä, joita toiminnan järjestäjä työssään pitää keskeisinä. Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

2. Leiri- ja retkitoiminnan peruskirjallisuutta • Tekijä Ketola, TapaniTeos Leirituuli : käsikirja leiritoiminnan järjestäjille ja ohjaajille / Tapani Ketola ; [julkaisija] Suomen poikien ja tyttöjen keskus - PTK ryJulktiedot Helsinki : Lasten keskus, 2002 • Tekijä Hentman, RaijaTeos Reppu selässä : retkeilijän perusopas / Raija Hentman ; [valokuvat Raija Hentman] ; [piirrokset Ylermi Lahti]Julktiedot Helsinki : Edita, 1998 Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

3. Miksi leiritoimintaa? • Elämä ryhmässä • Ohjaajien erityistaidot vahvasti esillä • Kansalaiskasvatus, elämän perustaitojen opettelu • Vanhemmuuden tukeminen • Syrjäytymisen ehkäisy • Kokonaisvaltainen kasvatus (24 h yhdessä) • Sosiaalinen kasvatus • Siisteyskasvatus (astiat, käymälät, kierrätys) • Persoonallinen kasvu, omien piilevien kykyjen löytyminen • Kasvattaminen itsenäisyyteen (äiti ei ole mukana) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

4. Leiri on vaativa työväline • leiri vaatii pitkää ja tarkkaa valmistelua • leirin aikana työ on hyvin raskasta ja nopeatempoista • leiri sitoo työntekijänsä 24 h • leirillä ollaan työkavereiden ja asiakkaiden kanssa kasvokkain koko ajan • ohjaajat joutuvat reagoimaan yllättäviinkin tilanteisiin nopeasti • työnantaja arvostaa usein leiritoimintaa maksamalla korvaukset sekä antamalla vapaata Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

5. Leirin suunnittelu • mitä suurempi leiri, sitä aikaisemmin aloitettava suunnittelu • usein esim. kesäleirin budjetin valmistelu alkaa edellisenä keväänä • budjettia tehdessä pitää tietää leirin koko, ohjelma, ohjaajien lukumäärä, ruoka, leiripaikka ja osallistumismaksu • suurleirien ja kv-leirien suunnitteluaikataulu vielä pidempi • leiriläiset mukaan suunnitteluun • mindmap on hyvä suunnittelun väline Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

6. Leirikirje • Hyvä leirikirje • lähetetään ilmoittautuneille ajoissa (varustehankinnat vievät aikaa, perheen lomasuunnitelmat tehdään ajoissa) • antaa tarvittavan informaation • on leirin järjestävän tahon viesti toimintansa huolellisuudesta ja luotettavuudesta • luo mielikuvan tulevasta leiristä • innostaa, kiinnostaa, herättää myönteisiä odotuksia • toivottaa tervetulleeksi • on persoonallinen ja leirin näköinen sisältää mm: • tiedon leirimaksusta ja mitä se sisältää (kuljetus, majoitus, täyshoito, vakuutus?) • leiripaikan nimen, yhteystiedot, sijainnin • alkamisajankohdan, päättymisajankohdan • varusteluettelon, vaatetussuosituksia • luonnehdinnan ohjelmasta • Leiriläisen henkilötiedot -lomakkeen • käytännön ohjeet (kioskiraha, puhelut, majoitusmuoto jne) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

7. Ruokailun merkitys • Hyvä ruoka, parempi mieli • hyvin katettuna • siististi • ruokailua kunnioittaen • Lasten leirillä ruokailuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota • Kaikki saavat syödäkseen? • Leirin voi aloittaa ruokailulla (lasten mieliruoat!) • Täysi vatsa ehkäisee koti-ikävää ja auttaa sopeutumaan leirielämään • Ruokailuyhteys: ”koko perhe saman pöydän ääressä” Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

8. Leirin ohjelma On vaativampaa lähteä suunnittelemaan ohjelmaa yleisleirille kuin teemaleirille • Ohjelma tekee leiristä leirin • erottaa lomanvietosta, vapaamuotoisesta yhdessäolosta, retkeilystä • Ohjelman laatiminen • on vaativa ja työläs vaihe leirin suunnittelussa • sitä ei pidä jättää leirillä tehtäväksi • aina suunnitelma B (jos esim. sataa) • Ohjelmasuunnitelma paperille • sairastapauksissa tms. kuka tahansa työntekijä pystyy pääsemään nopeasti kärryille • helpommin sovellettavissa Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

9. Leirin ohjelmasuunnittelun ABC • Toiminnan ja levon rytmi • Kullekin kohderyhmälle sopivaa toimintaa ja lepoa • aikuisille ja perheille päiväohjelmissa myös reilusti omaa aikaa • lapsille ja varhaisnuorille toimintaa ja kanavia energian purkamiseen monipuolisesti ja vaihtelevasti • tilaa ja väyliä ”itsensä kokoamiseen”, lepoon, huoahtamiseen, rentoutumiseen (musiikin kuuntelu, siesta, oma aika, pienryhmät, parityöskentely, keskustelut, hiljaiset leikit) • Varaudu leiriväsymykseen • Pitkä leiri syö miestä • yli viikon kestävä leiri tarvitsee ”vapaapäivän” • retki pois leiripaikasta, vierailupäivä? • Tekemistä myös silloin kun ei ole yhteistä ohjelmaa • Toimintapisteet, joissa voi omatoimisesti puuhata • lukunurkka, lautapeliluola, askartelupaja.. • uusien leirikaverien kanssa tekemiseen rohkaiseva ajankäyttö ja mahdollisuudet • Kesäaktiviteetit • melonta, soutelu, pelit…(ohjeet ja leirisäännöt tehtävä selväksi heti aluksi!) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

10. Esimerkki päiväohjelmasta • Klassinen leiripäivän runko: • 07.30 Herätys, aamutoimet • 08.00 Aamupala • 08.45 Aamunavaus (lipunnosto) • 09.00 - 10.30 • 10.30-12 Uinti (valvonta!) • 12 Lounas • 13-14.30 Ohjelma 2 • 14.30 Päiväjuoma • 15-16.30 Ohjelma 3 • 16.30 Päivällinen • 17.30 Saunahiki…(peli, leikki..?) • 18-19.30 Saunaa ja uintia • 20 Iltapala • 20.30-21.30 Iltaohjelma • 21.30 Iltatoimet • 22 Nukkumaan, hyvän yön toivotus • 22.30 Hiljaisuus • Pienten lasten leirillä päiväohjelman on oltava selkeä ja tiivis • ei pitkiä istuntoja yhden teeman ympärillä • vaihtelevaa ohjelmaa aamusta iltaan • harkitusti ”vapaa-aikaa” (valvonta silloinkin) • myös ”omaa aikaa” hyvä olla Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

11. Ohjelma 1 ja Ohjelma 3 • luonteeltaan toiminnallisempia, liikunnallisiakin, laajojakin ohjelmakokonaisuuksia • teemaleirillä ohjelma kytketty koko ajan teemaan • kesäleirillä päiväjuomalla riittävä nestetankkaus (lapset!) • Sauna ja peseytyminen • leirioloissa hygieniasta huolehtiminen tärkeää • lasten leirillä saunaan vain ohjaajan seurassa (ohjaajien saunavuorot; koko ajan joku ohjaajista saunalla) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

12. Leirisäännöt • Rangaistukset • ”Ole johdonmukainen ja tasapuolinen.” • ”Älä rankaise ellet rakasta.” • Leirisäännöistä piittaamatonta on ojennettava, muuten sääntö menettää muiden silmissä merkityksensä. • Jos lasta ei oikaise aikuinen, lapsi joutuu itse ottamaan vastuulleen asioita, jotka kuuluvat luonnostaan aikuisten päätäntävaltaan. • Usein nuhtelu riittää oikaisemiseksi. • Leirisäännöt • Jokaisella leirillä on säännöt • ovat julkiset • saatettu ensimmäisenä päivänä tai jo leirikirjeessä leiriläisen tietoon • sääntöjä myös noudatetaan ja valvotaan • Mitä vähemmillä säännöillä pärjäämme, sen parempi. • Jos mahdollista, anna leiriläisten olla mukana luomassa sääntöjä. Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

13. Leirin aloittaminen • Leirin aloitus • Leirin aloitus on ratkaiseva hetki: ensivaikutelma, ilmapiiri, myönteiset/ kielteiset kokemukset vaikuttavat koko leirin onnistumiseen. • Leiriläisen vastaanotto ja vanhempien kohtaaminen • Leiriläistä vastassa oma kämppäohjaaja • opastaa majoittumaan • näyttää missä on WC, missä ja milloin kokoonnutaan • Nimilista kuntoon • saapuneet eli todellinen vahvuus • soitto saapumatta jättäneille (onko tulossa?) • Leirin alkukokoontuminen • yhteinen tilaisuus, kaikki läsnä • leirin työntekijöiden ja ohjaajien esittely • leiriläisten esittäytyminen, nimikyltit • ryhmäjako/ kämppäjako • yhteistä mukavaa (juttu, leikki, show, action) • leirisäännöt ja neuvot leirielämään • leirialueen ja -paikkojen kierros • siirtyminen ruokailuun Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

14. Leiripäivänkulku • Säännöllisyys rytmittää, aikataulu auttaa • Leiriläinen on leirillä ”poissa kotoa, vieraalla maalla, ehkä tullut leirille tuntematta etukäteen ketään” • Päiväohjelma antaa yhdessäololle ryhdin ja rytmin, muodon ja merkityksen • Päiväohjelma on suunnitelma • aikataulu on ”hyvä renki mutta huono isäntä” • poikkeaminen päiväohjelmasta on mahdollista ja usein tarpeenkin • työntekijän taito aistia leirihenkeä, kyky ”kuunnella leiriä” ja tehdä hyviä päätöksiä • Päiväohjelma on leiriläisen nähtävillä • esim. ilmoitustaululla jokaisena leiripäivänä • myös leiriläisen täytyy tietää mitä päivä mukanaan tuo • leiriläisen on saatava valmistautua henkisesti ja fyysisesti tulevaan Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

15. Aamutoimet • Leirin herätys suoritetaan ystävällisesti • huutaminen, pillin vihellys, megafoni herättävät ”väärälle jalalle” • lasten leirillä erityisen tärkeää: lapset tarvitsevat turvallisen illan ja aamun - yleensä myös majoituksessa yhden aikuisen/ isoisen nukkumaan samaan mökkiin/ telttaan • herätyksen jälkeen ohjaajat kiertävät majoitustilat ja toivottavat hyvät huomenet ja varmistavat että kaikki ovat heränneet • Aamutoimet ym. lasten leirillä ohjatusti • peseytyminen vieraassa paikassa • huoneen siisteys • vaatteiden kuivatus, vaihto • käyväthän kaikki vessassa • ovatko varusteet tallessa? Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

16. Aamupala • Anna aamupalaan aikaa • jotta pieninkin/ hitainkin saa rauhassa aterioida • Yhteinen ”aamunavaus” • on hyvä päivän aloitus • tilaisuus ohjaajille laskea että kaikki ovat läsnä • valaa leirihenkeä, ”Me yhdessä” • hyvä paikka informoida alkavan päivän ohjelmasta • ollessaan mieliinpainuva (satu, tarina, lipunnosto tms. elämyksellinen hetki) jättää muistoja • luo tunteen turvallisuudesta ollessaan säännöllinen uuden päivän aloitushetki (puitteet!) • ” Hyvää huomenta! Toivottavasti olette nukkuneet hyvin. Tänään on torstai 13.heinäkuuta ja vuosihan on 2006. Tänään on leirimme 3. päivä ja sen teemana on ”Seikkaillen luonnossa”. Tänään on myös Ninnin nimipäivä - ONNEA! Tänään leiripäivystäjänä on Sanna, joka kertoo vähän tämän päivän ohjelmasta...” • Usein päivystäjä vaihtuu aamunavauksessa, kaikilla tieto kuka päivystää Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

17. Leiritarkastus • Leiritarkastus varmistaa että kaikki on hyvin • leiriläiset saavat aikaa siivota huoneet/ teltat ja tuulettaa petivaatteet • esim. päivän leiripäivystäjäksi nimetty ohjaaja kiertää tarkastamassa (leikki/kisa: annetaan pisteet?) • ei ole pelottava ”tarkastus”, vaan aikuisten ohjaama tilaisuus, jossa neuvotaan ja opastetaan pitämään omat varusteet kunnossa • leiritarkastuksen aikana kukin on omassa mökissään; ei kurkkijoita ja ilkkujia (vasta tarkastuksen ollessa kokonaan ohi, saa liikkua vapaasti) • Aamuohjelma yhdessä • luonteeltaan yhdessäoloa, kuuntelua (opetusta, uuden asian esittely) • Lounaan jälkeen tauko • ruokalepo • keittiövuorossa olevalle ryhmälle aikaa avustaa jälkien korjaamisessa Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

18. UIMATAITO • uimataito kysytty vanhemmilta • leirisäännöissä annettu ohjeet uinnista (EI ilman lupaa, vain uimataitoiset jne) • mahdollista myös uimataidottomille ns. kahluuranta (merkitty veteen, lupa vanhemmilta, kellukkeet, valvonta!) • vähintään kaksi uimataitoista valvojaa koko ajan (pillit, uimavalvojan liivit?) • mitä enemmän uimareita, sitä enemmän valvojia (2:20, 3:30, 4:40…), mielellään ”vapaa-vuorossa” olevat ohjaajat uimassa leirin mukana • pelastusvälineet, ohjaajilla tiedossa toimintaohjeet hätätapausten varalle • uimaan tullaan pareina ja poistutaan rannasta pareina (tai oman mökkiohjaajan kanssa) • laiturilta hyppääminen, sukeltaminen • uima-alue? • ranta turvallinen, pohja siivottu? • ohjaajien uimataito selvillä? Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

19. Iltaohjelma • Iltaohjelma kokoaa leirin taas yhteen, valmistaa yöpuulle, on usein päivän kohokohta • iltanuotioperinne, yöretki, tarinaperinne? • ohjelmallinen tunti, jossa tilaa on myös leiriläisten kyvyille • musiikki, yhteislaulut, sketsit, kilpailut • ei video, filmi tms. minkä ääressä voi olla kotioloissakin • kokoaa päivän tapahtumat yhteen • antaa leiriläiselle tunnin aikaa istua, rauhoittua, innostua näkemästään ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua sellaiseen mihin leirin ulkopuolisessa elämässä ei pääse (yhteislaulukokemus, esiintyminen muille, tarinan kuuntelu, viihteen tekeminen itse) • on kestoltaan korkeintaan tunnin, yli 60 min on liikaa varhaisnuortenkin keskittymiselle • Esim. Klassinen iltanuotio • 20.30-21.30 nuotiopaikan ympärillä • nuotiomestarina Ville (juontaa!) • laulukirjat jaettu istuinalustoille, leiri saapuu ohjaajien tuomana hiljaisena jonona rinteeseen nuotiopaikalle • Nuotiomestari sytyttää nuotion (ohjelmanumero)(5 min) • laulu 12 (kitarasäestys)(5 min) • Kämpän 5 poikien sketsi (5 min) • laulu 24 (5 min) • Kämpän 2 tyttötrion vetämä laululeikki (5 min) • Päivystävän Ohjaajan Arvoitus (5 min) • laulu 36 (5 min) • Maskeerauskisan palkintojenjako (5 min) • laulukilpailu (10 min) • Leirinjohtajan tarina (10 min) • YHT. n. 60 min. Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

20. Iltatoimet • Iltatoimet kuten aamutoimet • viimeistään iltatoimien aikaan (miel. jo aiemmin) halukkaille taattava mahdollisuus olla yhteydessä kotiin • ”22.00 Omiin huoneisiin” • toimii signaalina ”on aika mennä valmistautumaan yöpuulle” • jättää tilan ja ajan leiriläisille vielä keskustella • rauhoittaa leirin kohti yötä • ohjaajien iltakierros majoitustiloissa tuo turvaa, toivottaa hyvää yötä • Hiljaisuuden kanssa on toimittava jämptisti • heti leirin alussa tiukka linja • ”reissussa rähjääntyy ja leirillä väsyy” - kunnon yöunet ovat kaikkien parhaaksi • Hiljaisuudesta piittaamaton leiri on yön väsymyksessä ja pimennossa vaarallinen - väsyneenä sattuu kaikenlaista • Ilman yöunta leiri ei jaksa --> nurinaa, leiriväsymystä, haluttomuutta • Ohjaajat tarvitsevat myös unta jaksaakseen vetää leiriä Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

21. Koti-ikävä • varsinkin lasten leireillä koti-ikävä iskee yleensä iltaisin • koti-ikävän voimakkuus on yksilöllistä ja vaikeasti ennustettavissa • moni koti-ikävää poteva kertoo kaipaavansa lemmikkiään • ohjaajien oltava iltatoimien aikana ”tuntosarvet kohollaan”, jokainen täytyy huomioida • ilmenee ruokahaluttomuutena, syrjäänvetäytymisenä, hiljaisuutena, päänsärkynä… • koti-ikävästä puhumista vältetään viimeiseen saakka, puhutaan vain oireista • helpointa on jos koti-ikävän saa ennaltaehkäistyä Koti-ikävän ehkäisy: • leirillä, jossa on paljon vapaa-aikaa, koti-ikävä tulee helpommin • hyvä ja riittävä ruoka • hyvä ryhmäytys heti leirin alussa • antamalla lapselle jonkun vastuutehtävän • leirin vierailupäivä on leirin loppupuolella, soitto kotiin • ota henkisestikin kainaloon, aktivoi, selvitä turvallisella tavalla • usein aikuisuus riittää (hetki aikuisen kanssa ”poissa” leiriltä) • viimeinen keino on lähettää leiriläinen kotiin. Ketään ei saa päästää kotiin ennen kuin vanhemmat on saatu kiinni Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

22. Kännykän käytöstä leirillä - jo leirikirjeessä on syytä antaa ohjeet kuinka leirillä menetellään kännyköiden kanssa - kännykkää ei ole syytä kantaa kesäisessä puuhastelussa mukana, koska se a) häiritsee soidessaan leirin ohjelmaa ja leiriläisen keskittymistä b) on altis katoamaan, unohtumaan, kastumaan, särkymään - kännykköjä varten on vaihtoehtoisia tapoja: -leirinjohto säilyttää ”kännykkätelineessä” (vartioitu!) -pidetään pois päältä majoitushuoneissa muiden tavaroiden tapaan -ilmoitetaan kotiin tietyt ajat (ruokalepoajat tms.) jolloin lasta voi tavoitella kännystä - vanhemmille voidaan antaa myös leirin päivystävällä ohjaajalla kiertävän ”leirikännyn” numeron, josta lasta tavoittaa koska tahansa/ voi jättää soittopyynnön (suositeltava tapa!) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

23. Yövalvonta • Lasten ja varhaisnuorten leireillä yövalvonta tarpeen mukaan, ainakin alkuillasta • nuorten leireillä kaksipiippuinen juttu • saattaa turhaan provosoida yöjuoksuihin • äärimmilleen vedettynä suorastaan eliminoi leirihengen kehittymistä • asettaa suotta napit vastakkain leirin johdon ja leiriläisten välillä • toisaalta jos nuoret saavat itse vaikuttaa nukkumaanmeno-aikaan, valvonta on helpompaa • kunkin leiriläisen on tiedettävä, mistä saa keskellä yötä ohjaajan apua! • Työntekijöiden ja ohjaajien lepo • ”vapaavuoroin” ja työtä jakaen taataan jokaiselle riittävä yöuni, tarvittaessa työntekijät voivat keskenään sopia vuorottelusta, jossa toinen nukkuu pidempään vuoroaamuin tms., sillä ”mikään ei ole vaarallisempaa kuin leiri, jota ohjaa rättiväsynyt ihminen” Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

24. Leirikuri • Hyvä kuri on suhteellisen näkymätöntä • hyvä ja mielekäs ohjelma • käytännöt, joissa pysytään • esim. kun käsienpesu ennen ruokaa esitellään itsestään selvyytenä, ei siitä tule edes mieleen lipsua • vaali ilmapiiriä: viihtyisällä leirillä leiri toteuttaa järjestystä itsestään • Kuriton ja ryhditön leiri koetaan turvattomana ja hengeltään huonona • Ongelmakäyttäytyminen • Usein ongelmakäyttäytymisenä näyttäytyvä toiminta on halua tulla huomatuksi: joten huomaa, anna tehtäviä, rohkaise! Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

25. - Toistuva piittaamattomuus leirisäännöistä on ”otettava kiinni” • keskustele asianomaisen kanssa rauhallisesti ja aikuisella tavalla • kuuntele, anna aikaa, ymmärrä tee pelisäännöt selväksi • esittele tarvittaessa vaihtoehdot • ongelmakäyttäytyjä tekee muutoksen käytökseensä välittömästi tämän keskustelun jälkeen • jos muutosta ei synny omin voimin, on mahdollista myös • a) järjestää tilanteesta neuvottelu vanhempien kanssa • b) osallistua leirille vain päivisin (vanhemmat hakevat yöksi pois) • c) leirin keskeyttäminen • tee sopimus ongelmakäyttäytyjän kanssa • tue muutosta; esim. • siirto toiseen majoitustilaan • erityishuomion antaminen (sovitaan yksi ohjaajista joka huomaa ”huomaamattomasti”) • vastuun antaminen Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

26. Vastuunjako antaa ryhtiä • emme ole nuoria vastaan vaan heidän kanssaan, miksemme siis ottaisi heitä mukaan • päätöksentekoon • päivärutiineiden hoitamiseen • ohjelmavastuuseen jne? • ”kehu kaikkien kuullen, moiti kahden kesken” • kärsivällisyys palkitaan • ohjaajana leirillä = ohjaamassa ”keskenkasvuisia” - aikaa antamalla, harkiten, lämmöllä • Leiriläisen tavaroiden kunnioittaminen • kenelläkään ei oikeutta toisen tavaroihin, ei edes leirin johdolla • lasten leirillä rahan katoamisen (joskus myös varastelun) estämiseksi • ”leiripankki”, joka toimii kanttiinissa • osa taskurahasta vanhemmilta suljetussa nimetyssä kuoressa leirinjohtajalle Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

27. Tupakointi • Tupakointi on leirillä ongelmallinen asia, koska laki kieltää alle 18-vuotiaiden tupakoinnin ja tupakoinnin alueella, jossa on ala-ikäisten koulutoimintaa tai siihen rinnastettavaa vapaa-ajan toimintaa • Ehdotus ongelman ratkaisemiseksi: • Nuorten alle 18-vuotiaiden leirikirjeessä voidaan pyytää vanhemmilta Leiriläisen henkilötiedot -lomakkeessa rastia ruutuun • ___ tiedän, että lapseni tupakoi • ___ en tiedä, että lapseni tupakoi • ___ haluan, että minulle ilmoitetaan mikäli lapseni tupakoi leirillä • ___ minulle ei tarvitse ilmoittaa lapseni tupakoinnista leirillä • Tupakkapaikka on nimettävä heti leirin alussa: mieluusti paikka, joka on • muusta leiristä syrjässä • paloturvallinen • ei-houkutteleva, ei-viihtyisä • tuhka-astia, paikan siistinä pitämisen velvoite tupakoiville • Tupakkapaikalle ei ole asiaa kellään muulla kuin niillä, joiden vanhemmat tietävät lastensa tupakoivan ja hekin käyvät siellä pikaisesti ja yksitellen Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

28. Ohjaajien ja työntekijöiden tupakointi • ongelmallista samasta syystä • ratkaistava niin, ettei asiasta koidu leirille hankalia tilanteita • Alkoholi, huumeet • Aikuisten leireillä ja erityisryhmien leireillä (esim. päihdekuntoutujat) alkoholi-asiaan tulee reagoida sen leirin tavoitteiden ja toiminnan mukaisella tavalla, mutta nuorten leireillä alkoholin käyttäminen ja hallussapito on yksiselitteisesti kielletty, koska • alle 18-vuotias leiriläinen on lain mukaan leirinjohtajan vastuulla • alle 18-vuotiaan alkoholinkäytöstä tai hallussapidosta leirinjohtaja ei lain mukaan voi ottaa vastuuta • Huumeiden hallussapito on Suomessa kriminalisoitu teko, joten siitä on ilmoitettava poliisille ja alaikäisen kohdalla kotiin. Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

29. Leirin työntekijät • Leirinjohtaja ja muut työntekijät • työntekijät nimeävät yhden leirin vastuulliseksi johtajaksi ja vastuujako hyväksytetään työnantajalla • muu työnjako sovitaan keskenään; esim. ohjelmavastuu, markkinointi- ja tiedotusvastuu, käytännön asiat, ohjaajien ohjaus • Leirin johtaminen • selkeä käskytys • kuka/ ketkä tekevät • mitä tekevät • miten tekevät • milloin tekevät • tehdyn tehtävän ”kuittaaminen” • anna palautetta • kiitä Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

30. Leirin työntekijät • johtamistaidot • ”kukaan ei ole seppä syntyessään” • ”tekemällä oppii” • johtajan taitoja voi kartuttaa • suostumalla oppimaan • seuraamalla ja arvioimalla käytöstään • suostumalla vastaanottamaan palautetta • Ohjaajat/ isoset/ avustajat • valitaan hyvissä ajoin jotta voidaan ottaa mukaan leirisuunnitteluun • tarvitsevat aikuisen jatkuvaa ohjausta, joka usein on näkymätöntäkin kiinnostusta ja hyväksynnän osoittamista • annetaan vastuuta, jaetaan tehtäviä, kuunnellaan mielipiteitä, keskustellaan paljon, perustellaan asiallisesti leirin johdon tekemät päätökset • päivittäin palaveri, jossa työntekijät ja ohjaajat • Leirikeskuksen työntekijät • kiitos keittiön, kiitos kiinteistöhuolto Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

31. Turvallisuus Leirillä noudatetaan sen työyhteisön turvallisuus-määräyksiä, joka toimii leirin järjestävänä tahona • selvitä ajoissa, keskustele, kysele • monessa kunnassa, seurakunnassa, järjestössä on erityinen turvallisuuskansio leiritoiminnan ohjeeksi • laki on tarkentunut mm. työntekijöiden vähimmäismäärän suhteen/ osallistujamäärä • pienimmälläkin leirillä väh. 2 täysi-ikäistä leirin johtajina Leirille nimetään yksi työntekijä turvallisuusvastaavaksi • kantaa viime kädessä myös juridisen vastuun: kun leirisäännöt ovat olleet osallistujien tiedossa ja riittävä valvonta on järjestetty, myös turvallisuusvastaavan on helpompi olla toimessaan Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

32. Turvallisuus • Henkinen turvallisuus • Leiri on elämysten, tunteiden ja kokemusten kautta tapahtuvaa toimintaa. Kaikki leirillä koettu vaikuttaa turvallisuuden kokemiseen myönteisesti ja kielteisesti. • Aikuisen vastuun tuntemisen kokemus osallistujille. • Havainnoi leirin ilmapiiriä, leiriläisten kokemuksia. • Lasten leirillä: • oma ohjaaja/ kämppäohjaaja • leiripari • oma paikka: oma sänky, oma ”koti” mahdollisimman pian leirin alettua • Vakuutukset • Leiriä varten erillinen ryhmävakuutus/ vapaa-ajan vakuutus, ellei järjestävällä taholla jo ole sitä entuudestaan jatkuvana voimassa. Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

33. Turvallisuus • Valvonta • yö- ja uimavalvonta, avotuli, nestekaasu • päivävalvonta kun leiri toimii muualla kuin leirialueella • teräaseet: puukko, kirves • vesillä liikkuminen: melonta vain osaaville, soutelu, pelastusliivikäytäntö, varavenekäytäntö, vesilläliikkumisen opetus • Ensiapu • EA-pisteet ajanmukaisesti varusteltuja, näkyvästi merkittyjä • poistumistiet merkitty, ohjeet leiriläisille annettu • onnettomuustilanteiden ohjeet tiedossa (minne mennä jos tulee haava?) • Lääkärireissuja varten auto käytössä? • KELA-kortti ja leiriläisen vanhempien yhteystiedot nopeasti saatavilla • EA-osaaminen • Terveyskeskuksesta saa myös neuvoja! • Kun joku osallistujista lähtee käymään lääkärissä, on tärkeää käsitellä asiaa yhdessä muiden kanssa • tietoisuus tapahtuneesta katkaisee siivet leirihuhuilta • estää pelkoja ja epävarmuuden tuntoja • koteihin menee oikeaa tietoa tapahtuneesta Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

34. Leirin päättäminen • Leirin päätös • Päätösajankohta jo leirikirjeessä • Leirin päätös yhteisellä tilaisuudella • Viimeisen päivän tehtävät: • siivous, pakkaus • yhteinen kokemusten purku • hyvästit, kiitokset • varmistaa että kaikki pääsevät leiriltä koteihin • antaa tarvittava informaatio leiriläistä hakevalle esim. pahoinvoinneista, sattumuksista jne (Rauhallinen, kiireetön kohtaaminen on myös työntekijän ”käyntikortti” vanhempien suuntaan.) • Leirin muistelukokoontuminen • pitkien leirien, vaellusten, ulkomaan reissujen, voimakkaita kokemuksia herättäneiden retkien jälkeen usein tarpeellista • valokuvien ym. avulla ”vielä kerran” yhdessä; palvelee osallistujan omaa kokemusten työstöä • Leirin päätyttyä jälkihuolto • yhteisten leiritarvikkeiden huolto, purku, palautus • mahd. löytötavarasta huolehtiminen • tilitykset, maksut kuntoon ja eteenpäin • ohjaajien henkinen huolto Leiri- ja retkitoiminnan perusteet

35. Muuta • Lipunnosto-perinne • Moni leiri aloittaa ja päättää leiripäivänsä Suomen lipun tai leirilipun nostolla ja laskulla • lippuetiketti (mm. ei lippua maahan) • lipunnosto voi olla elämys, mutta se ei saa olla pakko: vain jos se tuntuu sopivan leirin henkeen • lippumenoissa oltava asiallinen ja muistettava Suomen lipun merkitys • Sadesää • varaohjelma sisätiloihin • Leirin johdon näytettävä viihtyvänsä silti ”Ei me olla sokerista…” • Leiriläisten pukeutuminen, varusteiden kuivatus • Koti-ikävä ja sen hoito • ota henkisestikin kainaloon, aktivoi, selvitä turvallisella tavalla • usein aikuisuus riittää (hetki aikuisen kanssa ”poissa” leiriltä) Leiri- ja retkitoiminnan perusteet